Augustus FitzRoy
Augustus Henry FitzRoy, Graftonin herttua (28. syyskuuta 1735 – 14. maaliskuuta 1811) oli brittiläinen whig-poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä lokakuusta 1768 tammikuuhun 1770.
| Augustus FitzRoy | |
|---|---|
 |
|
| Ison-Britannian pääministeri | |
| Monarkki | Yrjö III |
| Edeltäjä | William Pitt |
| Seuraaja | Frederick North |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. syyskuuta 1735 |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1811 (75 vuotta) Euston Hall, Suffolk |
| Tiedot | |
| Puolue | Whigit |
| Uskonto | Unitarismi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.gov.uk/government/history/past-prime-ministers/augustus-henry-fitzroy-3rd-duke-of-grafton | |
FitzRoy oli lyhyesti alahuoneessa Boroughbridgen kansanedustajana loppuvuonna 1756, mutta nousi ylähuoneeseen keväällä 1757 perittyään sukunsa tilukset ja arvonimet.[1]
FitzRoystä tehtiin First Lord of the Treasury William Pittin hallitukseen, ja kun pääministeri oli ylähuoneessa ja lisäksi paljon poissa, FitzRoy oli vastuussa monista hallituksen toimista. Toukokuussa 1767 valtiovarainministeri (Chancellor of the Exchequer) Charles Townshend vei alahuoneeseen lain, jolla nostettiin tullia Amerikasta tuotaville tavaroille. Townshend kuoli pian lain hyväksymisen jälkeen. Laki johti lopulta sotaan siirtokuntia vastaan.[1]
Vuonna 1768 pidettiin parlamenttivaalit, joihin liittyi fiasko John Wilkesin ympärillä ja William Pittin ero.[1] FitzRoystä tuli pääministeri, ja hän pyrki paikkaamaan Townsendin virheitä poistamalla tullit kaikilta muilta siirtomaatuotteilta paitsi teeltä.[2]
FitzRoyn kautta leimasi kansan tyytymättömyys, joka johtui Wilkesin tapauksesta, katovuodesta ja suurtyöttömyydestä. Hänen ministereistään yksi erotettiin, toinen erosi ja kolmas teki itsemurhan. FitzRoy erosi pääministerin tehtävistä. Hän jatkoi vielä kahdessa seuraavassa hallituksessa, mutta keskittyi loppuelämänsä lähinnä etsimään uskonnollista valaistumista.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Bloy M: Augustus Henry Fitzroy, third Duke of Grafton 2002. Victorian Web. (englanniksi)
- ↑ The official site of the Prime Minister’s Office Viitattu 19.9.2009 (englanniksi)