Avaa päävalikko
Augusta Raurican amfiteatterin jäännökset
Augusta Raurican kartta noin vuodelta 240 jaa

Augusta Raurica tai Colonia Augusta Rauracorum on antiikin roomalainen arkeologinen kohde ja ulkoilmamuseo Sveitsissä. Aikoinaan Augusta Raurica oli roomalaisten ensimmäinen siirtokunta Rein-joen varrella.

Lucius Munatius Plancus perusti Augusta Raurican vuonna 44 eaa. Nimensä paikka sai kelttiläiseltä Rauracien-heimolta. Mitään tätä tietoa tukevaa arkeologista näyttöä ei ole kuitenkaan saatu paikalla tehdyissä kaivauksissa. Onkin päädytty olettamaan, että paikka olisi autioitunut Julius Caesarin murhaa seuranneessa sisällissodassa tai että Plancus olisikin perustanut nykyisen Baselin kaupungin. Puiden vuosirengasajoitukseen perustuvan ajoituksen mukaan pysyvää roomalaisasutusta paikalla olisi ollut vuodesta 6 eaa. Tuolloin keisari Augustus oli saanut Alppien alueen valloitettua.

Augusta Rauricalla oli osansa keisari Augustuksen suunnitelmissa vakauttaa alue Reinin alkutaipaleelta Tonavalle. Alueelle perustettiin myös Augusta Vindelicum, nykyinen Augsburg ja Augusta Praetoria, nykyinen Aosta.

Kaupunki rakennettiin Rein-joen eteläpuoliselle tasangolle. Alueella virtaavat myös pienet joet, Violen ja Ergolz. Alue on kolmiomainen, kahdelta sivultaan vaikeakulkuistein vuoren ympäröimä ja kolmion kärkeen roomalaiset rakensivat linnoituksen.

Kaupungilla oli säännöllinen asemakaava ja jokaisella julkisella rakennuksella oli oma paikkansa. Kaiken keskiössä oli Juppiterin temppeli. Tuntemattoman arkkitehdin tekemien suunnitelmien mukaan kaupungin pääkatua leikkasi 66 metrin välein 10 sivukatua. Ne muodostivat kaupunkiin suorakulmion muotoisia kortteleita 50- 60 metrin välein. Merkittävimpien katujen varsilla oli jalkakäytävät jotka oli katettu pylväskäytävillä.

Kaupungin alueesta on tutkittu noin 20%. Kaivaukset ovat paljastaneet kaupungissa olleen roomalaiskaupunkien tapaan julkisista rakennuksista amfiteatterin, basilikan ja teatterin. On löydetty myös yksitystaloja joissa on ollut tabernoja. Kaupungin parhaana aikana, 100-luvulla jaa, väkiluku on ollut arviolta 20 000 henkilöä.

Vuonna 250 jaa aluetta koetteli maanjäristys ja vuonna 260 kaupunki kärsi tuhoja joko kurittomien legioonalaisten tai alemannien ryöstelyissä. Roomalaiset rakensivat alueelle Castrum Rauracensen linnoituksen, jonne siirtyi suurin osa asukkaista. Tästä sai alkunsa nykyaikainen Kaiseraugust. Varsinaisen kaupungin alue jäi pysyvästi asumattomaksi.

Alueella on nykyään museo, missä voi tutustua alueella tehtyjen kaivausten yhteydessä tehtyihin löytöihin. Museon yhteydessä on roomalaisen talon ennallistus, joka esittelee roomalaisten arkielämää. Museon esineistöön kuuluu myös Augusta Rauracen hopea-aarre. Kyseessä on todennäköisesti linnoituksen komentajan omistama esineistö ja se kaivettiin esiin vuosina 1961- 1962.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.