Avaa päävalikko
August Kubizek vuonna 1907.

August Friedrich ”Gustl” Kubizek (3. elokuuta 1888 Linz, Itävalta-Unkari23. lokakuuta 1956 Eferding, Itävalta) oli Adolf Hitlerin läheisin ystävä vuosina 1904–1908. Toisen maailmansodan jälkeen hän kirjoitti heidän ystävyydestään muistelmateoksen, joka on yksi keskeisimmistä nuoren Hitlerin elämän kuvauksista.

August Kubizek tapasi Hitlerin Linzin oopperassa 1904. Miehet ystävystyivät nopeasti huolimatta siitä, että he olivat tavoiltaan ja taustoiltaan toistensa vastakohdat. Kubizek, joka oli kasvanut onnellisessa kodissa, kävi koulunsa ahkerasti ja oppi isältään verhoilijan ammatin. Hitlerin lapsuus puolestaan oli ollut onneton ja hänen isänsä Alois Hitler väkivaltainen. Hitler menestyi koulussa keskitasoa heikommin ja kieltäytyi tulemasta isänsä kaltaiseksi valtion virkamieheksi. Nuorukaisten muutettua Wieniin Kubizek pääsi opiskelemaan musiikkikonservatorioon Hitlerin reputtaessa kuvataiteen akatemian pääsykokeissa. Kubizek teki opiskelunsa ohella töitä, mutta Hitler kulutti vapaat päivänsä haaveiluun ja lukemiseen maalaten vain ajoittain.

Kaikesta huolimatta vastakohtaisuus toimi ystävyssuhteen tukipilarina. Kubizek oli hiljainen ja passiivinen, mutta hyvä kuuntelija. Hitler puolestaan esitelmöi, luennoi, kiihkoili ja kommentoi lähes tauotta. Yhteisiä piirteitä edusti lähellä toisiaan oleva maku musiikin, arkkitehtuurin ja taiteen suhteen. Kubizekin mukaan heillä oli tapana tehdä tunteja kestäviä kävelyretkiä, joiden aikana he arvostelivat ensin Linzin ja myöhemmin Wienin arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua. Hitler ideoi ääneen myös runoja, tauluja, oopperoita, rakennuksia ja kaupunginosia. Kubizekin tuli tehdä myös musiikki Hitlerin kirjoittamaan oopperaan, mutta hanke jäi Hitleriltä nopeasti kesken. Kun toverukset olivat erossa toisistaan, he harrastivat keskenään tiheää kirjeenvaihtoa.

Kubizekin mukaan Hitler oli rakastunut nuoreen linziläiskaunottareen Stephanieen, jolle ei kuitenkaan uskaltanut tuoda tunteitaan julki tai edes puhua. Hitler oli lähettänyt naiselle nimettömän kirjeen, jossa oli kertonut saapuvansa kihlaamaan tämän saatuaan ensin menestystä opinnoissaan. Stephanie meni kuitenkin naimisiin nuoren ratsuväenupseerin kanssa, mikä sai Hitlerin murtumaan kyyneliin. Vuosia myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen Stephanielta kysyttiin, tiesikö tämä kuuluisasta ihailijastaan. Hän oli järkyttynyt, sillä hän muisti vain saaneensa kummallisen nimettömän rakkauskirjeen, jonka lähettäjästä hänellä ei ollut aavistusta.

Kesäkuussa 1908 Kubizek lähti Wienistä kesälomalle Linzissä asuvien sukulaistensa luo ja odotti palattuaan tapaavansa jälleen Hitlerin. Tämä oli kuitenkin häipynyt heidän yhteisestä asunnostaan eikä ollut jättänyt viestiä tai uutta osoitetta. Kubizek arveli Hitlerin hävenneen sekä huonoa rahatilannettaan että heikkoa etenemistä omalla urallaan, mikä teki tälle vaikeaksi toimia suhteen johtohahmona.

Vanhat ystävykset tapasivat toisensa uudestaan yli 30 vuoden kuluttua Bayreuthissa Richard Wagnerin kotitalossa. Tällöin Hitler oli jo toisen, poliittisen uransa huipulla natsi-Saksan diktaattorina. Toisen maailmansodan jälkeen Kubizek pidätettiin, koska häntä epäiltiin sekaantumisesta kansallissosialistien rikoksiin. Hän vietti 16 kuukautta vankileirillä ennen kuin hänet vapautettiin syyttömänä. Pidätysaikana yhdysvaltalaiset sotilasviranomaiset kuulustelivat häntä useasti hänen suhteestaan Hitleriin.

Kubizek kirjoitti suhteestaan Hitleriin vuonna 1953 muistelmansa Adolf Hitler – Mein Jugendfreund (”Adolf Hitler – nuoruudenystäväni”). Hitler puolestaan ei maininnut August Kubizekia kirjassaan Taisteluni (1925–1926). Kubizek kuoli 11 vuotta ystävänsä jälkeen.

Kubizekin muistelmakirjan merkityksestä ja paikkansapitävyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Erityisesti keskustelua on herättänyt Kubizekin väite, jonka mukaan Hitler olisi jo nuoruusvuosinaan ollut vakaumuksellinen antisemiitti. Kukaan muu ei ole tukenut tätä väitettä, ja se vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska Hitlerin tiedetään nuoruusvuosinaan ystävystyneen useankin juutalaisen kanssa. Todistettavasti väärä on Kubizekin väite, jonka mukaan Hitler olisi vuonna 1908 liittynyt Itävallan antisemiittiliittoon ja samalla ilmoittanut jäseneksi Kubizekinkin. Kubizek itse on todistettavasti ollut kyseisen järjestön jäsen, kun taas Hitlerin jäsenyydestä ei ole mitään mainintaa. Usein arvellaankin Kubizekin halunneen maininnallaan kääntää huomion pois omasta antisemitismistään. Aina Walter C. Langerin sodanaikaisesta psykologisesta tutkimuksesta lähtien on esitetty väitteitä ja teorioita, että Kubizekin ja Hitlerin välinen suhde olisi ollut homoseksuaalinen. Vaikka teoria tuodaan yleensä ilmi, tavallisesti historioitsijat ovat tämän joko tyrmänneet tai ohittaneet epätodennäköisenä.

LähteetMuokkaa

  • Langer, Walter C.: Adolf Hitler – Mies ja myytti. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0790-5.
  • Maser, Werner: Adolf Hitler – elämä ja teot. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0950-9.
  • Shirer, William L.: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho. Gummerus, 2001 (3. painos). ISBN 951-20-4601-6.
  • Snyder, Louis L.: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.