Astacopsis gouldi on etelänrapujen heimoon kuuluva äyriäislaji, joka elää ainoastaan Australian Tasmaniassa. Se on suurin tunnettu makeanveden selkärangaton. Suurimmat yksilöt ovat olleet jopa 5–6-kiloisia. Ravun kannat ja levinneisyysalue ovat vähentyneet esimerkiksi ravustuksen ja elinympäristön tuhoutumisen takia. Lajin ravustus on ollut laitonta vuodesta 1998 lähtien.

Astacopsis gouldi
Museoyksilö
Museoyksilö
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Alalahko: Pleocyemata
Osalahko: Pitkäpyrstöiset ravut Astacidea
Heimo: Etelänravut Parastacidae
Suku: Astacopsis
Laji: gouldi
Kaksiosainen nimi

Astacopsis gouldi
Clark, 1936

Katso myös

  Astacopsis gouldi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa
 
Piirros vuoden 1832 paikkeilta.

Astacopsis gouldi on suurikokoisin tunnettu makeanveden selkärangaton. Suurimmat tunnetut yksilöt ovat olleet jopa 5-6-kiloisia[2][3] ja pituudeltaan 80 senttiä. Tyypillisempi suurikokoinen rapu on kuitenkin 2-3-kiloinen. Väritykseltään rapu on sininen tai ruskea.[2] Ravut saattavat elää jopa 60 vuotta.[3]

Levinneisyys

muokkaa
 
Kartta lajin levinneisyysalueesta.

Astacopsis gouldi on Australiaan kuuluvan Tasmanian saaren kotoperäinen laji. Sitä tavataan saaren Bassinsalmeen pohjoisessa laskevissa joissa. Aikanaan lajia tavattiin kaikissa Bassinsalmeen laskevissa joissa ja Arthurjoella, mutta sen levinneisyysalue on muuttunut sittemmin laikukkaammaksi. Lajin koko levinneisyysalueen pinta-alaksi on arvioitu 14 221 km². Alueesta noin 54 % on yksityistä maata, 24 % valtion metsää, 2 % julkista maata ja 19 % virallisesti tai epävirallisesti suojeltua maata.[1]

Elinympäristö ja elintavat

muokkaa

Lajia tavataan kaiken kokoisissa joissa. Sille tyypillisiä olinpaikkoja ovat esimerkiksi lahoavien puunrunkojen suojapaikat aj syöpyneet rantatörmät. Laji suosii hitaampien virtauksien korkealaatuisia ja happipitoisia vesiä, joilla on rantakasvillisuutta. Se välttelee korkeiden sedimenttipitoisuuksien vesiä.[1] Yksilöt viihtyvät hyvin varjoisissa paikoissa ja viileässä vedessä.[2] Ravut pysyttelevät yleensä yhden tietyn paikan lähistöllä ja kotiympäristöstään siirretyt ravut saattavat palata kotipaikalleen.[1]

Ravut käyttävät ravinnokseen tyypillisesti lahoavaa puuta, mätänevää lihaa ja pieniä kaloja.[1]

Lisääntyminen

muokkaa

Ravut lisääntyvät ja kutevat yleensä syksyisin. Naaraat lisääntyvät kahden vuoden välein[1] ja ne saavuttavat sukukypsyyden 14 vuoden iässä.[3] Uroksista tulee sukukypsiä 9 vuoden ikäisinä. Naaras tuottaa koostaan riippuen[1] 224–1 300 munaa. Ravunpoikaisista vain pieni osa selviytyy täysikasvuiseksi saakka.[3]

Uhat ja suojelu

muokkaa

Lajin suurimpia nykyisiä uhkia ovat sen elinympäristön häviäminen ja laiton ravustus. Lajin pyynti on ollut laitonta 1. tammikuuta 1998 lähtien. Laitonta ravustusta harjoitetaan edelleen jonkin verran ja lajin suuri koko tekee niistä kömpelöitä ja helposti pyydettäviä. Lajin elinympäristöön kohdistuvia uhkia ovat esimerkiksi metsähakkuut ja maatalous. Joidenkin arvioiden mukaan lajin levinneisyysalue on pienentynyt 70 % ja lajin kannat 80 % viimeisten 50 vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut lajin erittäin uhanalaiseksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Walsh, T. & Doran, N.: Astacopsis gouldi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  2. a b c Tasmanian Giant Freshwater Lobster (Astacopsis gouldi) Environment Australia. Department of the Enviroment and Energy. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
  3. a b c d Calla Wahlquist: Numbers shrinking for Tasmania's weird but much-loved giant freshwater lobster The Guardian. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)