Assurnasirpal II

Assurnasirpal II

Assurnasirpal II (myös Aššur-nāṣir-apli) oli muinaisen Assyrian valtakunnan kuningas vuosina 884–859 eaa. Hän laajensi Assyriaa kovin ottein. Hän seurasi isäänsä Tukulti Ninurta II:ta, vuonna 884 eaa. ja valtasi Mesopotamian ja nykyisen Libanonin aluetta.[1]

SotaretketMuokkaa

Assurnasirpal II muutti Assyrian armeijan sodankäyntitavan entistä julmemmaksi. Vihollismaiden väestöä surmattiin joukoittain, ja myös naiset ja lapset surmattiin. Taloihin ja temppeleihin vangittuja ihmisiä poltettiin. Vallattujen alueiden väestöä vietiin pakkosiirtolaisuuteen ja valloitetuille alueille perustettiin sotilaiden asuttamia siirtokuntia. Armeijaa uudistettiin liittämällä siihen ensi kertaa ratsuväkiosastoja sitten Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin kokeilun jälkeen.[2] [3]

Assyrian armeijan tekemistä julmuuksista tiedetään, koska Assurnarsirpal II määräsi ne ikuistettavaksi piirtokirjoituksiin. Toteavaan tyyliin hallitsija muisteli että "Paljon vankeja minä poltin, toisten annoin elää. Muutamilta heistä hakkasin poikki kädet tai jalat, toisilta leikkasin nenän ja korvat ja monilta miehiltä puhkaisin silmät. Näiden kirjoitusten johdosta monilla nykyajan ihmisillä on kuva assyrialaisista poikkeuksellisen raakana kansana, mikä ei ole täysin paikkansa pitävää. [4] Idässä Assyria teki monia sotaretkiä ja tunkeutui Vähä-Zabin lähteille asti.

Laajentunut valtakunta tarvitsi kunnollisen virkakoneiston. Assurnasirpal II oli taitava hallintomies ja perusti kouluja uusien virkamiesten saamiseksi. [5]

Julma soturikuningas osoittautui yllättäen myös taiteen suosijaksi. Hänen hallintokaudeltaan ovat peräisin monet assyrialaisen reliefitaiteen parhaat saavutukset. Assurnasirpal suosi myös ulkomaisia taiteilijoita assyrialaisten taiteiloiden ohella. Varat taiteeseen saatiin vallatuille alueille määrätystä ankarasta verorasituksesta. [6]

Assurnarsirpalin seuraaja oli hänen poikansa Salmanassar III.

Kalhun palatsiMuokkaa

Assurnasirpal II rakensi ja uudisti Kalakhin (Kalhun) eli nykyisen Nimrudin assyrialaisen kaupungin käyttäen muun muassa sotavankeja. Nimrudin palatsi valmistui 879 eaa. ja silloin pidettiin juhla, johon kutsuttiin suuri määrä maan eliittiä ja tavallista kansaakin, ja ulkomaalaisiakin.

 
Assurnasirpal II metsästämässä leijonia, Pergamon Museo, Berliini

Austen Henry Layard teki kaivauksia ja löysi Assurnasirpal II:n kirjaston ja Kalhun palatsin 1840-luvulla.

Kalhun palatsi on nyky-Irakin huomattavimpia nähtävyyksiä. Kalhun palatsin esineistöä on näytteillä British Museumissa Lontoossa. Muutamia muita reliefejä on näytteillä Münchenissä, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Assurnarsirpal II: kauden reliefit kuvaavat tarkasti yksityiskohtia, kuten esineiden ulkonäköä ja vaatteita. Miesten parrat on kuvattu huolellisesti ja he ovat usein lihakset ovat suuria, ikäänkuin kuvatakseen assyrialaisten voimaa. Kasvot ovat sen sijaan melko ilmeettömiä. [7]

LähteetMuokkaa

  1. Roux Georges: Ancient Iraq, s. 288. Penguin Books, 1992. ISBN 0-14-012523-X33.
  2. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971.) S. 456-.
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.412
  4. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.412, 416
  5. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.412
  6. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.412
  7. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s.413
Edeltäjä
Tukulti-Ninurta II
Assyrian kuningas
884–858 eaa.
Seuraaja
Salmanassar III