Askos (m.kreik. ἀσκός, ’viinileili’)[1] on antiikin aikana käytetty leiliä muistuttava keraaminen säilytys- ja kaatoastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]

Apulialainen punakuviotekniikalla koristeltu askos, n. 330–320 eaa.

Askoksia käytettiin oliiviöljyn, hunajan, viinietiikan ja viinin säilytykseen ja kaatamiseen. Vaasityypistä käytetty nimitys on nykyaikainen ja perustuu antiikin aikaiseen viinileiliä tarkoittavaan sanaan, koska vaasit muistuttavat ulkoisesti monin tavoin leilejä. Leilit tehtiin yleensä nahasta, ja ne esiintyvät keramiikkamaalauksissa usein satyyrien kantamina.[3][4]

Keramiikassa askos on pieni, matala ja pyöreä astia, jossa on tasainen pohja, pitkäkaulainen nokka ja vartalon yli kaareutuva kädensija. Koko ja muoto osoittavat, että askoksia käytettiin ennen kaikkea silloin, kun nestettä haluttiin kaataa kerrallaan pieni määrä. Vaasissa ei yleensä ole tilaa suurikokoisille koristeluille.[2][3][4]

Askoksia oli hyvin monenmuotoisia. Osa oli leilimäisiä, osa puolestaam esimerkiksi rengasmaisia tai tehty eläimen muotoon. Eräs askoksen alatyyppi on guttus.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀσκός, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Askos”, Antiikin käsikirja, s. 62–63. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b c Askos Classical Art Research Center, University of Oxford. Viitattu 20.1.2020.
  4. a b c Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
  5. Connor, Peter & Jackson, Heather: A Catalogue of Greek Vases in the Collection of the University of Melbourne at the Ian Potter Museum of Art, s. 186. Series 1, Ian Potter Museum of Art Melbourne, nide 1. University of Melbourne. Macmillan Education AU, 2000. ISBN 187683207X. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa