Asetylaatio tarkoittaa asetyyliryhmän liittämistä johonkin aineeseen.[1] Asetylaation avulla voidaan muuttaa elimistölle haitallisia aineita turvallisiksi.[1] Lisäksi sitä käytetään geenien toiminnan säätelymekanismina. Asetylaation vaikutus geenien aktiivisuuteen perustuu DNA:n ja histoniproteiinien välisten vastakkaisten sähkövarausten vähentämiseen. DNA on negatiivisesti varautunutta, kun histonit taas omaavat voimakkaan positiivisen varauksen lysiini-aminohappojen suuresta määrästä johtuen. Näin ollen asetyyliryhmien liittäminen lysiinitähteisiin heikentää histonien positiivista varausta ja siten niiden vuorovaikutusta DNA:n kanssa. Tämän seurauksena kromatiini löyhentyy, ja geenien transkriptio mahdollistuu. Deasetylaatio on asetylaatiolle vastakkainen reaktio; siinä asetyyliryhmät irrotetaan lysiinitähteistä, ja kromatiini pakkautuu tiukemmin. Deasetylaatio siis vähentää geenien luentaa, ja asetylaatio lisää sitä.

Lähteet muokkaa

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.