Avaa päävalikko

Artoces oli Iberian (nykyisen Georgian) kuningas vuosina 78–63 eaa. Hänestä kerrotaan kolmatta Mithridateen sotaa käsittelevissä antiikin lähteissä (Appianus, Bell. Mithr. 103, 117; Dio Cassius 37.1-2; Eutropius 6.14 [Artaces]; Festus 16; Orosius 6.4.8) ja hänet on liitetty keskiaikaisten georgialaisten kronikoiden nimiin Artag (georg. არტაგ) tai Arik (georg. არიკ).[1][2]

Georgialaisen historiallisen perinteen mukaan hän oli Artašesiani-dynastian kuningas Aršak I:n poika ja seuraaja. Keskiaikainen georgialainen kertomus hänen valtakaudestaan on lyhyt ja keskittyy hänen valtakuntansa tuhoon iranilaisten käsissä, kun taas ajallisesti läheisemmät klassiset lähteet sisältävät yksityiskohtaisen kuvauksen hänen sodastaan Roomaa vastaan Mithridates VI:n ja Tigranes II:n puolella.

Artag huolestui Rooman miehityksestä viereisessä Albanian valtakunnassa ja lupasi roomalaisille rauhaa ja ystävyyttä. Roomalainen komentaja Pompeius sai kuitenkin tietää hänen varustautuvan salaa sotaan hyökätäkseen roomalaisia vastaan heidän marssiessaan Kaukasuksen solien läpi. Pompeius hyökkäsi maaliskuussa 65 eaa. Iberian linnoituksiin Harmozicassa ja Seusamorassa ennen lähtöään Mithridateen perään. Artag yllättyi hyökkäyksestä, poltti nopeasti Kura-joen ylittävän sillan ja vetäytyi syvemmälle metsien peittämään valtakuntaansa. Pompeius miehitti linnoitukset ja ylitti joen, mutta Iberian armeija taisteli raivokkaasti häntä vastaan. Lopulta roomalaiset kuitenkin saavuttivat voiton: kun Artag näki Pompeiuksen ylittävän myös Pelorus-joen hän antautui ja lähetti lapsensa panttivangeiksi.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Toumanoff, Cyril: Chronology of the Early Kings of Iberia. Traditio, 1969, nro 25, s. 11.
  2. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 282–283. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
  3. Roman History by Cassius Dio, Book XXXVII 1917. Loeb Classical Library, Vol. V.
Edeltäjä:
Aršak I
Iberian kuningas
78 eaa.63 eaa.
Seuraaja:
Parnavaz II