Ardi Liives (vuoteen 1939 Liinev; 31. elokuuta 1929 Tallinna9. joulukuuta 1992 Tallinna) oli virolainen näytelmä- ja romaanikirjailija.[1][2]

Liives syntyi tallinnalaisen teatterimuusikon poikana, opiskeli liiketaloutta ja juridiikkaa ja valmistui Tarton yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta 1953. Hän teki toimittajan töitä vuoteen 1962, jolloin hän jäi vapaaksi kirjailijaksi.[1]

Jo koulupoikana 1946 Liives kirjoitti komedian, joka otettiin monien pikkuteatterien ohjelmistoon. Vuoden 1958 näytelmää Uusaasta öö (”Uudenvuodenyö”) pidetään hänen ensimmäisenä todella onnistuneena näytelmänä, jonka henkilöhahmot ovat psykologisesti syviä ja dialogi jännitteistä. Liivesin vahvimpana draamateoksena pidetään vuoden 1959 näytelmän Sinine rakett parannettua versiota Mürgi perenaine vuodelta 1967. Komedianäytelmistä Liivesin parhaiksi arvioidaan Viini postmark (1964) ja Monolisk (1969).[1]

Näytelmien ja romaanien lisäksi Ardi Liives on kirjoittanut operettilibrettoja, laulunäytelmiä ja radiokuunnelmia.[1]

1970-luvun puolivälissä Savonlinnan ja Vaasan teatterit esittivät Liivesin näytelmää Tavaton päivä (Pühapäev on tore päev).[3]

Teokset muokkaa

Näytelmät muokkaa

  • Robert Suur (1957)
  • Uusaasta öö (1958)
  • Sinine rakett (1959, uudelleen kirjoitettu versio Mürgi perenaine, 1967)
  • Siinpool horisonti (1962)
  • Viini postmark (1964)
  • Trepp (1964)
  • Monolisk (1969)
  • Infarkt (1971)
  • Suudlus enne koitu (1977)
  • Lehti ühelt puult (valikoima näytelmiä, 1979)
  • Lehti teiselt puult (valikoima komedioita, 1979)
  • Madalrõhkkond (valikoima näytelmiä, 1989)

Romaanit muokkaa

  • Retro (1981)
  • Vastuarmastus I–II (1982–1986)
  • Aken vastu päikest (1988)

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Nirk, Endel: Viron kirjallisuus, s. 348–349, 364. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8.
  2. Ardi Liives, Nädala autor -sivusto. Viitattu 9.12.2016.
  3. Ardi Liives, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 9.12.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Vaher, Vaapo: Imelaps, kellest ei saanud geeniust. Esseistlik monograafia Ardi Liivesest. Eesti Keele Sihtasutus, 2007.