Arbi Barajev
Arbi Barajev toimi ensimmäisessä Tšetšenian sodassa 1994–1996 silloisen Itškerian tšetšeenitasavallan varapresidentin Zelimhan Jandarbijevin henkivartijana. Barajev oli tuolloin vain hieman yli kaksikymmentävuotias. Jandarbijevin rahoituksella Barajev muodosti myöhemmin šariapataljoonan, joka myöhemmin muutettiin "islamilaiseksi erikoisrykmentiksi."
Arbi Barajev oli merkittävä wahhabiitti, Saudi-Arabiasta peräisin olevan islam-tulkinnan kannattaja. Vuonna 1997 vaaleissa valittu presidentti Aslan Mashadov sääti asetuksen, jolla Barajevin rykmentti alistettiin Itškerian tšetšeenitasavallan sisäministeriölle. Barajev kieltäytyi ja tämä johti avoimeen välirikkoon presidentin kanssa. Rikollisuus ja kidnappaukset lisääntyivät päättyneen sodan jälkeen de facto itsenäistyneessä maassa ja Arbi Barajev oli yksi pahamaineisimmista kidnappaajista. Itškerian tšetšeenitasavallan varapääministeri Turpal-Ali Atgerijev syytti julkisesti Barajevia 1998 neljän televiestintäinsinöörin (kolme brittiä ja yksi uusiseelantilainen) kidnappaamisesta ja murhasta.
Vuoden 1998 kesällä tilanne maassa kiristyi äärimmilleen ja Gudermesin kaupungissa johti aseelliseen taisteluun Barajevin miesten ja hallituksen joukkojen välillä. Presidentti Mashadov julisti osittaisen liikekannallepanon, mutta ei sisällissodan pelossa uskaltanut ryhtyä päättäväisiin toimiin Barajevia vastaan. Jo tuolloin epäiltiin Barajevin työskentelevän yhteistyössä venäläisten kanssa maan destabilisoimiseksi.
Toisen Tšetšenian sodan alettua syksyllä 1999 presidentti Mashadov antoi Barajeville hänen sotilasarvonsa ja rykmenttinsä takaisin. Epäilykset hänen yhteistyöstään venäläisten kanssa kuitenkin kasvoivat, sillä huolimatta venäläisten suorittamasta maan miehittämisestä Barajev jatkoi avoimesti asumista kotitalossaan Alhan-Kalassa Groznyin liepeillä. Barajevilla sanotaan liikkuneen ympäri maata täysin esteettä venäläisten myöntämän kulkuluvan ja FSB:n henkilöpaperien turvin. Hän joutui myös useita kertoja pidätetyksi, mutta vapautettiin ylempää tulleen käskyn nojalla. Sodan aikana Barajev nähtiin useita kertoja Moskovassa ja hänen kerrotaan tavanneen salaisesti Kremlin henkilöstöpäällikkö Voloshinia. Samaan aikaan Arbi Barajev oli virallisten venäläisten tietojen mukaan yksi etsityimmistä terroristeista.
Barajevin kuolemasta 23. kesäkuuta 2001 on ristiriitaisia tietoja. Virallisen venäläisen version mukaan hän kuoli onnistuneen armeijan erikoisoperaation seurauksena. Tutkiva journalisti Sanobar Shermatova puolestaan kertoo, että Barajev piileskeli Alhan-Kalassa juuri armeijan päämajassa, mistä tšetšeenivihamiehistä koostunut GRU-osasto (Venäjän sotilastiedustelu) hänet vangitsi. Barajevia kuulusteltiin 11 tuntia, minkä jälkeen hänet teloitettiin.