Anttolan työväentalo

Anttolan työväentalo Rientola sijaitsee Mikkelintien varressa Anttolan kirkonkylässä. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja siihen liittyy sekä historiallisia, maisemallisia että rakennushistoriallisia arvoja.[1][2]

Anttolan työväentalo
Anttolan työväentalo Rientola
Osoite Mikkelintie, 52100 Anttola
Sijainti Mikkeli
Valmistumisvuosi 1907
Rakennuttaja Anttolan työväenyhdistys
Omistaja Yksityisomistuksessa
Runkorakenne hirsi
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Anttolan työväenyhdistyksen talo vuodelta 1920

Historia

muokkaa

Anttolan työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905. Oman talon tontti ja piirustukset hankittiin vuonna 1906. Työväentalo on rakennettu pääosin talkoilla. Rakennustarvikkeita on hankittu avustuksilla.[1][2]

Sisällissodan aikana vuonna 1918 suojeluskunta otti talon haltuunsa ja sijoitti sinne vankeja. Paikalliset poliisiviranomaiset pyrkivät vuonna 1935 lakkauttamaan sekä työväenyhdistyksen että TUL:oon kuuluvan voimistelu- ja urheiluseuran toiminnan.[2]

Rakennus

muokkaa

Talo on hirsirunkoinen. Jugendtyylinen julkisivu on pelkistetty 1950-luvulla. Taloa on remontoitu vuonna 1962. Se vuorattiin laudoilla, sisäkatto ja sisäseinät peitettiin rakennuslevyillä. Alkuperäinen uunilämmitys korvattiin öljy- ja puulämmityksellä. Alkuperäinen pärekatto oli muutettu jo 1930-luvulla, nyt laitettiin peltikatto. Talo maalattiin vaaleanvihreäksi. Alun perin ulkoväri on ollut punainen. Myös kuisti purettiin. Vesijohto, viemäri ja wc asennettiin vuonna 1978.[2][1]

Talossa on juhlasali, jonka näyttämö on purettu vuonna 1962. Lisäksi talossa on ravintola, keittiö, eteinen ja neljä asuinhuonetta. Lisärakennuksessa on aitta ja puuvarasto.[2]

Toimintaa työväentalolla

muokkaa

Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, urheiluharjoituksia, elokuvia, tansseja ja juhlia. Siellä on ollut myös lukutupa. Rakennuksen yläkerrassa sijainneissa kolmessa asuinhuoneessa on ollut vuokralaisia vuosina 1917–1994.[2][1]

Talo on ollut yksityiskäytössä vuodesta 1994 lähtien.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ely-keskus ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Viitattu 11.12.2022.
  2. a b c d e f Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.