Antti Sokka

suomalainen myymälänhoitaja, kauppaedustaja, sotilas ja Mannerheim-ristin ritari

Antti Väinö Sokka (13. syyskuuta 1904 Antrea11. elokuuta 1972 Jyväskylä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 23.[1] Hän osallistui sisällissotaan, talvisotaan ja jatkosotaan. Hän oli naimisissa Hilja Jalosen kanssa ja heillä oli kaksi lasta.

Antti Sokka
Antti Sokka Lahti L-39 -panssaritorjuntakiväärin kanssa Petroskoin lähellä 27. syyskuuta 1941.
Antti Sokka Lahti L-39 -panssaritorjuntakiväärin kanssa Petroskoin lähellä 27. syyskuuta 1941.
Henkilötiedot
Syntynyt13. syyskuuta 1904
Antrea
Kuollut11. elokuuta 1972 (67 vuotta)
Jyväskylä
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1918, 1939–1944
Taistelut ja sodat Suomen sisällissota, Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo luutnantti
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari
Joukko-osasto JR 50

Sotilasura

muokkaa

Antti Sokka osallistui sisällissotaan vapaaehtoisena lähettinä Antrean rintamalla. Hän oli myöhemmin aktiivinen suojeluskuntalainen.[1]

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Sokka palveli alikersanttina panssarintorjuntakivääriryhmän johtajana JR 50:ssä panssarintorjuntatehtävissä. Hänen aseensa oli Lahti L-39 -panssarintorjuntakivääri. Antti Sokalle esitettiin jo syyskuussa 1941 Mannerheim-ristiä, mutta Mannerheim ei hyväksynyt esitystä. Uusintaesityksestä Sokka nimitettiin 12. lokakuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 23.[1]

Hänen nimitysesityksessään mainitaan 13. heinäkuuta 1941 Juttulammen taistelussa tehty kahden kuorma-auton ja yhden panssarivaunun tuhoaminen, Suvilahden taistelussa 21. elokuuta lukuisien hyökkäysvaunujen tuhoaminen, 5. syyskuuta Kinnasvaarassa hyökkäysvaunun kulun hidastaminen niin, että se voitiin tuhota panssarintorjuntatykillä sekä kolmen kuorma-auton tuhoaminen ja yhden panssarin tuleen ampuminen Prääsän taistelussa 8. syyskuuta 1941.[1]

Sokka ylennettiin luutnantiksi 19. lokakuuta 1944.

Siviiliura

muokkaa

Koulutuksensa Antti Sokka hankki käymällä Suomen Osuuskauppakoulun osuuskauppakurssin Helsingissä vuonna 1926, sekä Keskusosuusliike Hankkijan maatalouskauppakursin vuonna 1930. Työelämässä hän toimi myymälänhoitajana ja kauppaedustajana.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e Ritarit - Sokka Antti Väinö 23 Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 13.02.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.