Antti Siltala (eläintieteilijä)

suomalainen eläintieteilijä (1878–1910)

Antti Johannes Siltala, alk. Silfvenius, (4. elokuuta 1878 Haapajärvi19. toukokuuta 1910 Helsinki[1]) oli suomalainen eläintieteilijä ja oli vuodesta 1906 dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteitaan olivat vesiperhosten (Trichoptera) kehitysasteet ja elintavat. Hän kehitti suomenkielistä kasvi- ja eläintieteen oppisanastoa. Hän julkaisi tieteenalalta kirjallisuutta, esimerkiksi vuonna 1910 Gunnar Ekmanin kanssa teoksen Luurankoisten rakenne.[2]

Siltalan tutkijanura jäi lyhyeksi hänen varhaisen kuolemansa takia. Hän ehti kuitenkin saada kansainvälistäkin mainetta vesiperhosten tutkijana. Hän väitteli tohtoriksi 1906 ja sai nimityksen dosentiksi Helsingin yliopistoon. Vanamo-seuran aktiivisena jäsenenä hän kehitti suomen kielen käyttöä ja suomenkielistä oppisanastoa. Hänen tärkeimmät tieteelliset saavutuksensa liittyvät vesiperhosten lajistoon, levinneisyyteen ja biologiaan. Tunnetuin teos on lisääntymis- ja kehitysbiologinen Trichopterologische Untersuchungen 1–2 (1906–1907).[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7805, art. Vesiperhoset. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1462.