Antimonipentasulfidi
Antimonipentasulfidi (Sb2S5) on antimonin ja rikin muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa väriaineena ja pyrotekniikassa.
Antimonipentasulfidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Sb2S5 |
Moolimassa | 403,87 |
Ulkomuoto | Punaoranssi kiteinen aine |
Sulamispiste | 75 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 4,12 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
muokkaaHuoneenlämpötilassa antimonipentasulfidi on punaoranssia kiteistä ainetta. Koostumukseltaan se on epämääräistä ja koostuu todennäköisesti antimonitrisulfidista ja rikistä. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee sekä happoihin että emäksiin.[2][3][4][5][6]
Antimonipentasulfidia voidaan valmistaa antimonin ja rikin reaktiolla, mutta tavanomaisemmin antimonitrisulfidi reagoi rikin ja natriumhydroksidin kanssa natriumtetratioantimonaatiksi. Natriumtetratioantimonaatin vesiliuoksesta saostetaan antimonipentasulfidia hapoilla.[2][3][4][5][6]
- 2 Na3SbS4 + 6 H+ → Sb2S5 + 6 Na+ + 3 H2S
Antimonipentasulfidia voidaan käyttää muun muassa pigmenttinä, tulitikkujen ja ilotulitteiden valmistamiseen ja reagenssina kumin vulkanointiin.[2][3][4][5][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–49. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.9.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c Leon D. Freedman, G. O. Doak, G. Gilbert Long, Tariq Mahmood & Charles B. Lindhaal :Antimony Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003.
- ↑ a b c Sabina C. Grund, Kunibert Hanusch, Hans J. Breunig & Hans Uwe Wolf: Antimony and Antimony Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006.
- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 288. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 84. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ a b c Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 53-54. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)