Antikytheran hylky

antiikin roomalaisen kauppalaivan hylky

Antikytheran hylky (kreik. Ναυάγιο των Αντικυθήρων, Navágio ton Antikythíron; myös Antikýthiran hylky) on nimitys, jota käytetään antiikin aikaisesta roomalaisen kauppalaivan uponneesta hylystä, joka löydettiin merestä Antikytheran saaren läheltä Kreikasta vuonna 1900. Hylystä on tehty useita merkittäviä esinelöytöjä, joista tärkein on hylystä nimensä saanut Antikytheran kone. Hylky sijaitsee noin 50 metrin syvyydessä aivan Antikytheran pohjoisrannikon edustalla.[1][2][3]

Antikytheran hylky
Ναυάγιο των Αντικυθήρων
Sukellukset Antikytheran hylyn paikalla vuonna 1900/1901.
Sukellukset Antikytheran hylyn paikalla vuonna 1900/1901.
Sijainti

Antikytheran hylky
Koordinaatit 35°53′23″N, 23°18′28″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Antikythera, Jooniansaaret
Historia
Tyyppi hylky
Ajanjakso noin 65 eaa.
Kulttuuri antiikin Kreikka
Aiheesta muualla

Antikytheran hylky Commonsissa

Historia

muokkaa
 
Tutkijoita ja sukeltajia Antikytheran hylyn paikalla vuonna 1900/1901.

Kauppalaiva upposi noin vuonna 65 eaa. (eri ajoituksissa noin 80–50 eaa.). Se oli kuljettamassa arvokasta lastia, johon kuului suuri määrä kreikkalaista alkuperää olleita esineitä, todennäköisesti sekä kauppatavaraa että mahdollisesti myös roomalaisten sotasaalista juuri vallatuilta alueilta. Erään teorian mukaan laiva olisi ollut matkalla Pergamonista Roomaan. Toisaalta on arveltu, että laiva olisi lastattu Deloksella, joka oli tuona aikana merkittävä kaupallinen keskus. Esineet olivat peräisin Välimeren itäosista, muun muassa Pergamonista, Rhodokselta ja Kosilta. Monet esineistä olisivat todennäköisesti päätyneet koristamaan kreikkalaisesta kulttuurista kiinnostuneen roomalaisen yläluokan koteja. Laiva kuitenkin haaksirikkoutui ja upposi Antikytheran saaren edustalle Kytheran ja Kreetan saarten välisellä merialueella noin 50 metrin syvyyteen.[1][3][4]

 
Antikytheran koneen pääkappale.

Antikytheran hylkynä tunnettu hylky löytyi lokakuussa 1900. Sen löysivät Sýmiltä tulleet merisienensukeltajat, jotka olivat päätyneet Antikytheralle myrskyä pakoon. Ensimmäinen hylylle sukeltanut oli Ilías Stadiátos ja sukeltajien aluksen kapteeni Dimítrios Kontós.[5] Myöhemmin sukeltajat palasivat paikalle yhdessä tutkijoiden kanssa. Hylystä nostettiin vuosina 1900–1901 suuri määrä antiikin aikaisia esineitä, mukaan lukien suuria pronssiveistoksia, joista tunnetuimmat ovat niin kutsutut Antikytheran efebi ja Antikytheran filosofi, lasiesineitä ja keramiikkaa, jalokiviä sekä lukuisia pronssiesineiden kappaleita. Tutkijoiden huomio kiinnittyi alussa hylystä löydettyihin veistoksiin ja muihin selvempiin löytöihin. Pronssiesineiden kappaleista osa tunnistettiin vuonna 1902 kuuluneeksi jonkinlaiseen hammasrataskoneistoon, joka on myöhemmin saanut nimen Antikytheran kone. Se on noin 100-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla valmistettu mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite, joka on tutkimuksen edetessä alettu ymmärtää hylyn merkittävimmäksi löydöksi.[1][6][7][8]

Antikytheran hylky oli yksi meriarkeologian ensimmäisiä suuria sensaatioita. Hylkyä on tutkittu useita vuosia. Se on osoittautunut varsinaiseksi aarreaitaksi ja sieltä on vuosikymmenten kuluessa nostettu suuri määrä esineitä.[1][9] Vuonna 1976 hylkyä tutki Jacques Cousteau.[2] Sukellukset Antikytheran hylyllä jatkuvat edelleen ja niitä on tehty myös muun muassa vuosina 2014–2016. Toiveena olisi löytää samalla lisää vain osasina säilyneen Antikytheran koneen kappaleita.[10]

Hylyn löydöt on sijoitettu Kansalliseen arkeologiseen museoon Ateenassa. Antikytheran kone, pronssiveistokset ja muut löydöt ovat saaneet nimensä hylystä, eikä niillä ole antiikin aikaista yhteyttä Antikytheran saareen.

Alus ja löydökset

muokkaa

Kauppalaiva (holkas) oli noin 30 metriä pitkä ja sen kantokyky oli noin 300 tonnia. Alus oli tehty puusta tekniikalla, jossa rungon ulkolaidat oli tehty ensin, ja sitä sisältä tukeneet puut asetettu paikalleen tämän jälkeen. Alaosastaan runko oli vahvistettu lyijylevyillä.[3]

Hylystä löydettyihin esineisiin lukeutuu marmorisia ja pronssisia veistoksia; pronssisia leposohvia; pronssisia, keraamisia ja lasisia astioita; suuri joukko amforia; kultakoruja ja rahoja; sekä sekalaisia pronssi- yms. esineitä.[3] Hylystä on löydetty myös ihmisten luita. Ensimmäiset löydettiin jo 1900 sekä 1976. Merkittävin on vuonna 2016 löydetty noin 15–25-vuotiaan nuorukaisen luuranko. Ruumiista käytetään nimeä ”Pamfilos”, koska tämä nimi oli kirjoitettuna läheltä löytyneeseen juoma-astiaan.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Freeth, Tony: Decoding an Ancient Computer. Scientific American, December 2009. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b c Sample, Ian: DNA from the deep? Antikythera shipwreck yields ancient human bones The Guardian. 19.9.2016. Viitattu 16.1.2017.
  3. a b c d The Exhibition of The Shipwreck of Antikythera Visit Greece. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 16.1.2017.
  4. Freeth, Tony et al.: Decoding the Antikythera Mechanism: Investigation of an Ancient Astronomical Calculator. Nature, 2006, 444. vsk, nro 7119, s. 587–591. Artikkelin verkkoversio.
  5. Οι Θησαυροί μας – το ναυάγιο των Αντικυθήρων Οι Έλληνες. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 16.1.2017.
  6. Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis: Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes. Nature, 31 July 2008, nro 454, s. 614–617. Artikkelin verkkoversio.
  7. Wright, M. T.: The Antikythera Mechanism reconsidered. Interdisciplinary Science Reviews, 2007, 32. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  8. Freeth, Tony & Jones, Alexander: The Cosmos in the Antikythera Mechanism. ISAW Papers, 2012, 4. vsk. Artikkelin verkkoversio.
  9. Edmunds, Mike G. & Freeth, Tony: Using Computation to Decode the First Known Computer IEEE Computer Society. Viitattu 16.1.2017.
  10. Gannon, Megan: Ancient Greek 'Computer' Came with a User Guide Live Science. 23.6.2016. Viitattu 16.1.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa