Annihilaatio

Tämä artikkeli käsittelee hiukkasreaktiota. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Annihilaatioksi kutsutaan reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.

Annihilaatio.

Elektronin törmätessä antihiukkasensa positronin kanssa tapahtuu annihilaatio, missä partikkeleiden varaukset kumoavat toisensa, ja hiukkasten 511 MeV lepomassat muuttuvat kahdeksi, vastakkaisiin suuntiin eteneväksi annihilaatiofotoniksi.[1]

Annihilaatiossa suureiden muutokset määräytyvät säilymislakien perusteella. Energian säilymislaki määrää vapautuvien fotonien energian. Fotonien yhteenlaskettu energia vastaa suhteellisuusteorian yhtälön E=mc² mukaista energiaa. Sähkövarauksen säilymislaki mahdollistaa varauksettomien fotonien syntymisen. Liikemäärän säilymislaki vaatii, että syntyviä fotoneita on vähintään kaksi.

Elektroni-positroni -annihilaatiota käytetään esimerkiksi positroniemissiotomografiassa, joka on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä.

LähteetMuokkaa

  1. Tarja K. Ikäheimonen (Toim.): ”Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet”, Säteily ja sen havaitseminen, s. 21. Jorma Sandberg, Risto Paltemaa. Säteilyturvakeskus, 2002. ISBN 951-712-503-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.2.2021). (suomeksi)

Katso myösMuokkaa

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.