Anne-Catharina Vestly
Anne-Cath(arina) Vestly (15. helmikuuta 1920 Åmot, Hedmark, Norja – 15. joulukuuta 2008 Nedre Eiker, Buskerud, Norja) oli norjalainen lastenkirjailija ja näyttelijä. Myöhemmällä iällä hänestä tuli kansallinen ikoni ja hän sai norjalaisen kulttuurielämän merkittävimpiä huomionosoituksia.[1] Vestly osasi nähdä ja kokea maailmaa lapsen näkökulmasta ja antaa sille sellaisen kielellisen ilmaisun, jota lapsi ymmärtää.[2]
| Anne-Catharina Vestly | |
|---|---|
 Anne Catharina Vestly vuonna 1963. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1920 Rena, Åmot, Hedmark, Norja |
| Kuollut | 15. joulukuuta 2008 (88 vuotta) Nedre Eiker, Buskerud, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | lastenkirjailija, näyttelijä |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Palkinnot | |
|
Peer Gynt -palkinto 1980 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vestlyn isä oli kirjailija Mentz Oliver Schulerud (1876–1931), hänen veljensä oli kirjailija Mentz Schulerud ja puolisonsa kuvataiteilija ja kuvittaja Johan Vestly.[1][2]
Isän varhainen kuolema leimasi hänen elämäänsä. Perhe asui useilla paikkakunnilla, ennen kuin asettui Lillehammeriin, jossa Vestly suoritti examen artiumin 1939. Samana vuonna hän muutti Osloon ja hakeutui teatteripiireihin, missä hän tapasi Johan Vestlyn. He menivät naimisiin 1946, ja myöhemmin Johan Vestly kuvitti hänen kirjojaan. Vestly aloitti Studioteateretissa 1945, jossa hän työskenteli viisi vuotta. Vuonna 1950 hän sai ensimmäisen tehtävänsä Norjan radiossa (NRK) Lørdagsbarnetimenissa, ja näin alkoi hänen elämänmittainen työnsä radion lastenohjelmissa.[1]
Lastenohjelma Barnetimen for de minste alkoi 1952, ja siitä tuli tärkeä taiteellinen kanava paitsi esimerkiksi Thorbjørn Egnerille ja Alf Prøysenille, myös ja ennen kaikkea Vestlylle yli 50 vuodeksi. Lastentunnit saivat kirjallisen muodonkin, ja siten Vestlystä kehittyi kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Ole Aleksander Filibom-bom-bom ilmestyi 1953, ja aikaa myöten hänestä tuli Norjan tuotteliain ja suosituin lastenkirjailija, jonka kirjat rikkoivat perinteisen lastenkirjallisuuden muodon. Päähenkilö Ole Aleksanderin myötä lapset samastuivat kaupunkielämään. Myöhemmissä kirjoissa päähenkilöksi nousi isoäiti, josta kertova sarja alkoi kirjalla Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto vuonna 1957. Sarjaa dramatisoitiin myöhemmin sekä näyttämölle että elokuvaan Vestly itse pääroolissa isoäitinä. Lähiöelämää kuvaavissa kirjoissa Vestly loi Tirilltoppen-nimisen yhteisön, ja niissä hän käsittelee monenlaisia lapsen elämänpiirissä esiintyviä asioita, kuten kuinka työelämä ja työnjako ovat ristiriidassa perinteisten sukupuoliroolien kanssa. Häntä on arvosteltu liiallisesta idyllin luomisesta, mutta toisaalta hän on herättänyt mediamyrskyn 1953, kun hän yhtenä ensimmäisistä kertoi radio-ohjelmassa, mistä lapset tulevat.[1]
Vestlyn kirjailijanura jatkui vielä 2000-luvulla, ja tuotanto käsittää lähes 50 nimikettä. Hän oli lasten puolestapuhuja norjalaisessa lastenkirjallisuudessa 50 vuoden ajan, ja hänen kirjojaan on käännetty lukuisille kielille. Johan Vestlyn kuoleman jälkeen hän kuvitti kirjojaan itse. Hän kirjoitti omasta elämästään muistelmakirjat Lappeteppe fra en barndom (1990) ja Nesten et helt menneske – lappeteppe 2 (2000).[1]
Vestlyn tarinat ovat tunnettuja myös lastenelokuvista, kuten Puukamu (2009) ja Puukamun häähumu (2010).[3]
Suomennetut teokset
muokkaa- Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, 1957) suomentaja Kerstin Wialén. Kuvittaja Johan Vestly. Otava, 1967.
- A-talon Auroora (Aurora i blokk Z, 1966) Kuvittaja Johan Vestly. Suomentaja Pirkko Lindholm. Kirjaneliö, 1971
- Kiira ja lumpeenkukat (Guro og nøkkerosene), Suomentaja Liisa Ryömä. Kuvittaja Johan Vestly. Gummerus, 1981. ISBN 951-20-2169-2.
- Kiiran uusi koti (Guro, 1975), Suomentaja Pirjo-Iiris Manninen. Kuvittaja Johan Vestly. Gummerus, 1981. ISBN 951-20-2168-4.
- Satuja antologioissa
- Ole Aleksander hississä, suom. Sorella Soveri, teoksissa:
- Sadun ja seikkailun maailma. 3. Kaukana metsässä, toim. Aili Palmen, Helsinki: Otava 1977 ISBN 951-1-04435-4
- Satumaailma. 3, toim. Aili Palmén ym. Helsinki: Otava 1964
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaa- Pyhän Olavin ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 1992
- Norsk kulturrådin kunniapalkinto 1994
- Bragen kunniapalkinto 1995
- Norjan opetus- ja kirkollisasiainministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintojen kirjallisuuspalkinnot 1955, 1957 ja 1958.
- Peer Gynt -palkinto 1980
- Norjan kulttuuri- ja tiedeministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintojen kirjallisuuspalkinto 1981
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Karin Beate Vold: Anne-Cath Vestly, Norsk biografisk leksikon 13.2.2009, viitattu 27.12.2017
- ↑ a b Harald Bache-Wiig: Anne-Cath Vestly, Store norske leksikon 9.11.2011, viitattu 27.12.2017
- ↑ HelMet-haku: Anne Cath Vestly. Viitattu 9.3.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa- Norjalainen lastenkirjailija Anne-Cath Vestly on kuollut, 15.12.2008.
- Anders Hedeman: Anne-Cath. Vestly er død Aftenposten. 15.12.2008. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 27.12.2017.() (norjaksi)