Annantehtaan kirkko
Annantehtaan kirkko eli apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko oli luovutetulla alueella sijainneen Suojärven kunnan eteläosan käsittäneen Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty[1] Annantehtaan kirkko rakennettiin vuonna 1889, kun edellinen 1878 valmistunut kirkko oli palanut 1883[2][1] tai 1887.[3][4]
Bysanttialaista tyylisuuntausta edustanut kirkko oli hirsirakenteinen ja siinä oli kimpikatto.[2] Rakennus oli muodoltaan kuutiomainen, jonka länsisivulla oli eteishuone ja itäsivulla taitteinen alttariapsis. Pohjois- ja eteläsivujen suuria pari-ikkunoita ja länsisivun sisäänkäyntiä koristivat bysanttilaissävytteinen suippokaarikehys.[4] Matalan ja pyramidimaisen katon huipulla oli kahdeksankulmainen sipulikupoli, jonka jalusta oli koristeltu myös suippokaariaiheisesti.[4]
Kirkossa ei alkujaan ollut ollenkaan kellotornia. Ennen vuotta 1917 kirkon länsisivun eteishuoneen eteen oli suunniteltu kahdeksankulmaista kellotornia, jonka alimman kerroksen fasadit ja kellotasanteen ääniaukot olisi koristeltu runkohuoneen tavoin suippokaarilla.[4] Tätä laajennussuunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu ja kun kirkkoa vuonna 1934 korjattiin, rakennettiin sen viereen hirrestä erillinen avoin kellokatos,[4] jossa oli viisi kelloa.[2] Kellojen kokonaispaino oli 350 kiloa.[5] Kirkkorakennuksen pinta-ala oli 132 neliömetriä ja kellokatoksen pinta-ala oli neljä neliötä.[3]
Talvisodan taistelut tuhosivat kirkon. Suojärven kiireellisen evakuoinnin vuoksi, kirkon esineistöä ei saatu pelastettua.[2] Suojärvi vallattiin takaisin jatkosodan alussa vuonna 1941 ja asukkaat pääsivät takaisin kotiseudulleen. Kirkon puuttuessa pidettiin jumalanpalvelukset tilapäistiloissa. Vuonna 1943 Annantehtaan uusi kirkko ja pappila päätettiin rakentaa Karatsalmen sijasta Suojärven keskustaajamaan Suvilahteen ja Karatsalmelle päätettiin rakentaa rukoushuone.[6] Kumpaakaan rakennushanketta ei ehditty aloittaa ennen jatkosodan loppua, jolloin alue oli taas evakuoitava.[6]
Lähteet muokkaa
- Koponen Paavo: Karjalan kirkkokummut. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
- Thomenius Kristina & Laukkanen Minna (toim.): Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, 1997. ISBN 951-785-018-2.
- Pohjola Leo: Vaienneet temppelit - Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot sanoin ja kuvin. Jyväskylä: Kustannusliike Pohjola, 1953.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Havu Markku: Karatsalmi Suojärven Pitäjäseura ry:n sivut. 10.3.2006. Suojärven Pitäjäseura ry. Arkistoitu 16.1.2009. Viitattu 27.12.2009.
- ↑ a b c d Koponen 1999, s. 165
- ↑ a b Kemppi Hanna: Seurakuntakirkkojen ja rukoushuoneiden hakemisto, s. 130. Teoksessa: Thomenius & Laukkanen Minna. , 1997.
- ↑ a b c d e Kemppi Hanna: Karjalan ja Petsamon ortodoksisten seurakuntien arkkitehtuuri, s. 86-87. Teoksessa: Thomenius & Laukkanen. , 1997.
- ↑ Pohjola, s. 134.
- ↑ a b Savinainen Päivi: Piirteitä ortodoksisten seurakuntien ja luostarien evakuoinnista, s. 28–29. Teoksessa: Thomenius & Laukkanen. , 1997.