Andrei Osipovitš Sihra (ven. Андрей Осипович Сихра; 1773 Vilna1850 Pietari) oli venäläinen säveltäjä ja muusikko, joka erikoistui seitsenkieliseen venäläiseen kitaraan.[1]

Muotokuva Andrei Sihrasta ja muusikko Semjon Aksjonovista

Sihra syntyi musiikin opettajan perheeseen.[1] Hänellä oli tšekkiläiset juuret, mutta hänen sukunsa oli jo 1600-luvulla muuttanut Venäjän silloisille länsialueille. Sihra sai ainoan musiikillisen koulutuksen isältään.[2] Nuorena hän esiintyi konserteissa harpistina[1] Vilnassa ja sen ympäristössä. Hän soitti myös kuusikielistä kitaraa ennen omistautumistaan seitsenkielisen kitaran soitolle ja ohjelmiston luomiselle sen soittajille. Sihra muutti vuoden 1801 alussa Moskovaan.[2] Hän perusti oman koulukuntansa seitsenkielisen kitaran soitossa ja opetti monia sittemmin tunnetuiksi tulleita muusikoita. Venäjän historiallisen seuran elämäkerrallisessa henkilöhakemistossa Sihraa on luonnehdittu "venäläisten kitaristien patriarkaksi".[1] Vuonna 1812 Sihra siirtyi mahdollisesti Napoleonin sodankäynnin ja Moskovan tulipalon luoman kaaoksen seurauksena Pietariin, jossa vietti loppuelämänsä ajan. Hän eli vanhoilla päivillään köyhyydessä.[2]

Uuden ohjelmiston säveltämisen lisäksi Sihra julkaisi lukuisia pedagogisia teoksia.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Андрей Осипович Сихра (1773-1850) Lute.ru, viitattu 17.12.2023 (venäjäksi)
  2. a b c The Russian Collection, Vol.2: Four Concert Etudes Spanish Guitar, viitattu 17.12.2023 (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa