Andreas Düben
Andreas (myös: Anders) Düben (1597/8 Leipzig – 7. heinäkuuta 1662 Tukholma) oli saksalaissyntyinen, Ruotsiin asettunut säveltäjä, urkuri ja hovikapellimestari. Hänellä oli keskeinen asema Ruotsin musiikkielämässä 1600-luvun alkupuolella.[1]
Elämä muokkaa
Dübenin isä Andreas Düben (1558–1625) toimi Thomaskirchen urkurina vuodesta 1595 kuolemaansa saakka. Hänen äitinsä Elisabeth Bessler oli syntynyt vuonna 1563 ja kuoli Tukholmassa 1629. Düben opiskeli vuosina 1614–1620 Amsterdamissa Jan Pieterszoon Sweelinckin johdolla, aluksi Leipzigin kaupunginvaltuuston tuella. Kesäkuussa 1620 hän sai kaupunginvaltuustolta matkatuen, jonka turvin hän sai mahdollisuuden etsiä virkaa ulkomailta. Düben lähti Ruotsiin, jossa työllistyi ensin hoviurkurina. Myös hänen veljensä Martin Düben ja lankonsa Elias Decker työskentelivät urkureina Ruotsissa. Hovkapelletin pääkapellimestari Ludwick Billesin kuoltua vuonna 1640 Düben astui hänen seuraajakseen.[1]
Vuonna 1625 Düben sai nimityksen Tukholman Saksalaisen kirkon urkuriksi. Vuonna 1649 tai 1650 hän pääsi urkuriksi myös Suurkirkkoon. Tässä tehtävässä häntä oli edeltänyt hänen veljensä Martin. Andreas Düben toimi näiden kahden kirkon urkurina ja hovikapellimestarina, kunnes kuoli vuonna 1662.[1]
Düben meni vuoden 1625 jälkeen naimisiin Anna Maria Gabrielenin (myös Gabriels, Gabrielin, Kosselin; n. 1605–1690) kanssa. Gabrielen oli todennäköisesti hovimuusikko Peter Gabrielin leski ja työskenteli mahdollisesti Brandenburgin Maria Eleonooran hovin palveluksessa. Pariskunnalla oli kymmenen yhteistä lasta, joista useista tuli aktiivisia muusikoita. Andreas Dübenin kuoltua hänen pojastaan Gustaf Dübenistä tuli hovikapellimestari ja Saksalaisen kirkon urkuri.[1]
Musiikki muokkaa
Dübeniltä säilyneet sävellykset ovat yhdistettävissä hänen palvelukseensa kuninkaallisessa hovissa. Kahdelle a cappella -kuorolle sävelletty Pugna triumphalis esitettiin Kustaa II Aadolfin hautajaisissa vuonna 1634. Sen sanat ovat peräisin Toisesta kirjeestä Timoteukselle. Düben sävelsi musiikin myös Kaarle X Kustaan hautajaisia varten vuonna 1660. Kyseinen teos oli viidelle lauluäänelle ja continuolle Psalmin 51 sanoihin sävelletty Miserere mei Deus.[1]
Kaarle X Kustaan kuoleman aikoihin Düben laati myös sävellyksen Georg Stiernhielmin runoon Kunne i Svea bygd the skalder. Teos on sävelletty lauluäänelle sekä continuolle, ja lisäksi siinä on lyhyt soittimellinen ritornello. Dübeniltä on lisäksi säilynyt ranskalaisvaikutteisia tanssiosia neli- tai viisihenkiselle jousiyhtyeelle sekä urkusävellyksiä.[1]