Analemma
Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijaintia Maan taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Auringon sijainnit saadaan havainnoitua kameralla, joka ottaa kuvan täsmälleen samasta paikasta monta kertaa vuodessa. Analemma voidaan piirtää myös laskennallisesti.[1]
Maan analemma on kahdeksikko, jonka toinen silmukka on toista suurempi. Käyrän muoto johtuu Maan akselin kaltevuudesta ja Maan nopeuden vaihtelusta radallaan Auringon ympäri.[1] Maan akselin kaltevuuden seurauksena Aurinko on analemman korkeimmassa kohdassa kesällä ja alimmassa kohdassa talvella.[2] Silmukoiden kokoero aiheutuu Maan radan elliptisyydestä, joka on seuraus Maan ratanopeuden vaihtelusta.[1] Eri leveysasteilla havaitut analemmat ovat hiukan erimuotoisia, kuten myös samalla paikalla eri kellonaikoina havaitut.[2]
Myös muilla planeetoilla on omat analemmansa. Koska niillä on omanlaisensa akselin kaltevuudet ja kiertoradat, myös niiden analemmat ovat erilaisia kuin Maan. Esimerkiksi Marsin ja Saturnuksen analemmat ovat pisaran muotoisia, ja Jupiterin analemma on elliptinen.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Robinson, Andrew: Mittaamisen historia, s. 146–147. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Multikustannus, 2008. ISBN 978-952-468-187-2.
- ↑ a b Viewing and Understanding the Analemma Stanford SOLAR Center. Viitattu 26.8.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Analemma Wikimedia Commonsissa
