An Lộcin taistelu
An Lộcin taistelu Vietnamin sodassa 13. huhtikuuta – 20. kesäkuuta 1972 oli taistelu, jossa Etelä-Vietnamin armeija pysäytti Pohjois-Vietnamin joukkojen yrityksen hyökätä kohti Saigonia[1]. Yhdysvaltain ilmavoimien tuki ja Etelä-Vietnamin joukkojen luja taistelutahto pysäyttivät raskaasti aseistautuneen hyökkääjän.
| An Lộcin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Vietnamin sotaa | |||||||
 | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
18 000 |
6 350¹ | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
10 000 |
5 400 | ||||||
|
¹Taistelun alussa. | |||||||
Alku muokkaa
Pohjois-Vietnamin kansanarmeija aloitti huhtikuussa 1972 "pääsiäishyökkäyksen", ja hyökkäsi myös etelämpänä.
Kansanarmeija hyökkäsi Kambodžan puolelta 7. huhtikuuta Loc Ninhiin [2]. Hyökkäävä armeija eteni kohti An Lộcia neljän divisioonan voimin. Kaupunkia puolusti vain yksi Etelä-Vietnamin tasavallan armeijan divisioona ja muita vähäisempiä joukkoja. Etelä-Vietnamin armeija päätti puolustaa An Lộcia viimeiseen mieheen. Kaupungin puolustuksen luhistuminen saattaisi pääkaupungin vaaraan[2]. An Lộcia puolusti alussa 6 350 miestä[2]. Hyökkäävissä divisioonissa oli 18 000 miestä. Vietkongin pääedustaja julisti hyökkäyspäivänä Pariisin rauhanneuvotteluissa, "että An Lộcista tulisi kymmenessä päivässä Etelä-Vietnamin väliaikaisen vallankumoushallituksen pääkaupunki".[3]
Taistelu muokkaa
Pohjois-Vietnamin kansanarmeija hyökkäsi tykistön ja tankkien avulla 13. huhtikuuta An Lociin. Joukot valtasivat kaupungin lentokentän ja ajoivat puolustajat An Lộcin keskustaan[3]. AC-130-maataistelukone ja rynnäkköhelikopterit pysäyttivät pohjoisen joukkojen etenemisen. Kun hyökkäävän Pohjois-Vietnamin armeijan jalkaväki ja panssarit eivät toimineet yhdessä, panssarit etenivät itse kaupunkiin ilman jalkaväen suojaa[3]. Niinpä puolustajat saattoivat tuhota seitsemän panssaria 13. huhtikuuta 15. huhtikuuta kommunistien joukot hyökkäsivät An Lộciin pohjoisesta ja lännestä. Rykmentin vahvuiset jalkaväki-panssarijoukot pääsivät tällä kertaa pohjoisesta syvemmälle An Lộciin.[3]. Läntinen hyökkäysrykmentti joutui ennen hyökkäyksen alkua osin B-52-pommittajien hyökkäyksen alle. Hyökkäys siellä peruutettiin[3]. Kansanarmeja alkoi tulittaa kaupunkia tykein.
Pohjois-Vietnamin kansanarmeijan 5. divisioona hyökkäsi T-54-panssareiden turvin 11. toukokuuta An Lociin pohjoisesta ja koillisesta. 9. divisioona hyökkäsi lännestä ja atelästä.[4]
Yhdysvaltain ilmavoimat pommittivat B 52-koneilla hyökkääjiä tiheästi. Hyökkääjät etenivät tästä ja Etelä-Vietnamin armeijan lujasta vastarinnasta huolimatta päästä puolen kilometrin päähän Etelä-Vietnamin 5. divisioonan päämajasta. Kaupungissa käytiin katutaisteluja. Yhdysvaltain pommituslennot estivät kokonaan lännestä tehdyn hyökkäyksen.[4] Puolustajat torjuivat myös seuraavan päivän hyökkäyksen lännestä ja koillisesta[4] Myöhemmätkin Pohjois-Vietnamin armeijan hyökkäykset epäonnistuivat.
Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltain voitto muokkaa
Pohjois-vietnamilaisilla oli ilmatorjuntakalustoa, joka pystyi häiritsemään matalalla tehtyjä lentoja tehokkaasti. Yhdysvaltain ilmavoimat huolsivat myös saarrettua An Locin kasarmia. Vasta kesäkuun alkupuolella helikopterit kykenivät laskeutumaan itse kaupunkiin[4] Yhdysvallat tuhosi suuren osan hyökkääjien ilmatorjuntakalustosta toukokuun loppuun mennessä.[4]
Etelä-Vietnamin armeija aukaisi 9. kesäkuuta valtatien 13. Etelä-Vietnamin armeijan voitto oli vain osittain Yhdysvaltain ilmatuen ansiota. Pääosassa oli kenraali Creighton Abramsin mukaan etelävietnamilaisten puolustajien taistelutahto[4]. Ranskalainen kenraali Paul Vanuxen sanoi taistelua "Vietnamin Verduniksi".[4]
Taistelujen aikana Pohjois-Vietnam menetti 10 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina, minkä lisäksi hyökkäävät joukot menettivät suurimman osan raskaasta kalustostaan. Etelä-Vietnamin tappiot olivat 5 400 miestä ja heistä 2 300 kaatuneina tai kadonneina.[5]
Lähteet muokkaa
- Andrew Wiest: Vietnamin sota. Suomentanut Simo Liikanen. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7923-0.
Viitteet muokkaa
- ↑ Battle Of An Loc www.vnafmamn.com. Arkistoitu 15.5.2007. Viitattu 18.11.2016.
- ↑ a b c Wiest 2009, s. 128
- ↑ a b c d e Wiest 2009, s. 129
- ↑ a b c d e f g Wiest 2009, s. 130
- ↑ Spencer C. Tucker: The Encyclopedia of the Vietnam War, s. 50–51. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3. (englanniksi)