Ampiaispuupistiäinen

hyönteislaji

Ampiaispuupistiäinen (Tremex fuscicornis)[2] on puupistiäisten heimoon kuuluva, Suomessa melko harvinainen hyönteinen. Vaikka ampiaispuupistiäinen munii pääasiassa sairaisiin ja jo heikentyneisiin puihin, sen on todettu joskus tuhoavan myös terveitä puita mahdollisesti luonnollisten petojen puuttuessa ja siten sitä joillakin alueilla pidetään tuhoeläimenä.[3][4]

Ampiaispuupistiäinen
Guêpe2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Siricoidea
Heimo: Puupistiäiset Siricidae
Alaheimo: Tremicinae
Suku: Tremex
Laji: fuscicornis
Kaksiosainen nimi

Tremex fuscicornis
Fabricius 1787

Synonyymit
  • Sirex camelogigas Christ
  • Sirex fuscicornis F.
  • Sirex struthiocamelus Villers
  • Tremex juxicernis Walker
  • Tremex simulacrum Takeuchi
  • Urocerus fuscicornis Latreille
  • Xyloecematium fuscicornis Heyden
  • Xyloterus fuscicornis Boie[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ampiaispuupistiäinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ampiaispuupistiäinen Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Täysikasvuiset yksilöt ovat tyypillisesti yli 2 cm:n pituisia. Naaraat ovat kookkaampia kuin koiraat. Jotkut naarat voivat olla munanasetin mukaan luettuna 4,5 cm:n pituisiakin. Eläinten vyötärö on leveä. Munanasettimet ovat pitkiä. Urokset ovat ruumiiltaan mustia ja niiden siivet ovat ruskeat. Naaraiden siipien väri on vaaleampi ja niiden ruumis on oranssinkeltainen ja tummaraitainen.[5][6]

Munat ovat luonnonvalkoisia. Toukkien pituus voi olla 3–4 cm ja luonnonvalkoisia. Niiden tuntosarvet ovat lyhyet ja abdomenin takaosassa on piikki. Kotelot ovat n. 3 cm:n pituisia ja vaalean kellanruskeita muuttuen kehittyessään tummemmiksi. Ulostuloaukot ovat pyöreitä ja läpimitaltaan 5–6 mm.[3][6]

Tremex-suvun lajit voi erottaa muista puupistiäisistä niiden isäntälajin mukaan. Muista puupistiäisistä lajin erottaa lyhyemmistä tuntosarvista, jossa Tremexeillä on 14-15. Niiden ruumiista puuttuvat myös pitkät keltaiset karvat.[5][7]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Lajin luonnollinen levinneisyysalue on Euraasia, mutta sittemmin laji on levinnyt myös Australiaan ja Chileen, jonne sen uskotaan levinneen puutavaran mukana.[1][8][4] Suomessa laji on melko harvinainen[7].

Ampiaispuupistiäinen munii munansa kesävihantiin lehtipuihin. Pääasiassa poppeleihin (Populus) ja pajuihin (Salix). Muita lajin suosimia sukuja ovat omenapuut (Malus), päärynät (Pyrus), pyökit (Fagus) ja vaahterat (Acer). Yleensä puut ovat kuolleita tai sairaita, mutta lajin on todettu munivan myös eläviin poppeleihin (Populus), jonka takia eläintä pidetään tuhoeläimenä.[1][9][3]

Ampiaispuupistiäinen elää symbioosissa Cerrena unicolor-sienen kanssa, joka toimii sen toukkien ravintona. Pistiäiset kantavat sienen itiöitä takaruumiin rauhasissa, josta ne siirtyvät munan kanssa puuhun. Sieni tuhoaa puusolukkoa, johon toukka voi kaivaa tunneleita ja käyttää sienirihmastoa ravintonaan.[3]

ElämänkiertoMuokkaa

Ampiaispuupistiäisten kehitysvaiheiden määrää, kehityskauden pituutta ja sukupolvien määrää vuodessa ei tunneta.[3]

Pistiäinen munii munansa, ja samalla symbioottisen sienen itiöt, puun jälsikerrokseen. Toukka kaivautuu syvemmälle puuhun ja elää sienirihmalla. Sen kaivamat käytävät voivat saavuttaa metrin pituuden. Toukka koteloituu käytäviin, muutaman senttimetrin päähän puun pinnasta. Kuoriuduttuaan täysikasvuiset yksilöt kaivavat tiensä leuoillaan ulos puusta.[3]

Toisten puupistiäisten perusteella oletetaan, että täysikasvuiset ampiaispuupistiäiset eivät koskaan syö ja elävät vain sen aikaa, että ehtivät paritella ja munia. Suurimman osan elämästään ampiaispuupistiäiset elävät siten puun sisällä. Aikuisten ilmaantuminen jatkuu kesästä syksyyn.[3]

Koiraat kuoriutuvat naaraita aiemmin ja parveilevat puun yllä. Parittelu tapahtuu puun yläosissa. Aikuisten ilmaantuminen jatkuu kesästä syksyyn.[3][4]

LähteetMuokkaa

  • Fauna Europaea: (tieteellinen luokittelu)
  • Matti Viitasaari: ”Sahapistiäiset”, Suomen luonto. Selkärangattomat eläimet, s. 180–183. suomenkielisen nimen lähde. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-35-6373-1.
  • New Pest Response Guidelines: Tremex Wood Wasp (Tremex fuscicornis). United States Department of Agriculture (USDA), 2012. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c USDA: 2-2
  2. Viitasaari 1998: 182-183
  3. a b c d e f g h USDA: 2-6
  4. a b c USDA: 2-7
  5. a b USDA: 3-2
  6. a b USDA: 3-3
  7. a b Viitasaari 1998: 183
  8. USDA: 2-3
  9. USDA: 2-4

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.