Aluna
Alunat ovat alkalimetallien kaksoissulfaatteja. Alunoiden yleinen kemiallinen kaava on muotoa MIMIII(SO4)2·12H2O, jossa esimerkiksi
MI = Na+, K+, Rb+, Ca+, NH4+, Tl+
MIII = Al3+, Cr3+, Fe3+, Mn3+, Co3+
Yleisin aluna on kaliumaluna tai kalialuna eli alumiinikaliumsulfaattidodekahydraatti KAl(SO4)2·12H2O. Muita alunoita ovat esimerkiksi
- litiumaluna,
- natriumaluna NaAl(SO4)2·12H2O,
- kromialuna KCr(SO4)2·12H2O,
- rauta(III)aluna (ferrialuna) NH4Fe(SO4)2·12H2O
- ammoniumaluna NH4Al(SO4)2·12H2O.
Kalialuna
muokkaaKalialuna KAl(SO4)2·12H2O on alumiinin ja kaliumin kaksoissuola, jota voidaan käyttää muun muassa luonnonkuitujen puretukseen ennen värjäämistä tai desinfiointiin.
Perinteisissä kasvivärjäysmenetelmissä alunaa on saatu liekokasveista. Alunalla puretuksen tarkoitus on saada väri ”puremaan” eli tarttumaan kuituihin paremmin sekä kirkastaa kasvista tai sienestä saatavaa väriä.
Aluna tappaa bakteereita, ja niinpä sitä käytetään esimerkiksi akvaariokasvien desinfiointiin ja luonnonmukaisissa kivideodoranteissa. Kreikkalainen lääkäri Dioskorides suositteli sitä myös lääkkeeksi ihotauteihin, mutta nykyisin sitä pidetään tehottomana. Sen sijaan verenvuotojen tyrehdyttämiseen sitä käytetään edelleen.[1]
Alunan vesiliuoksella on rautaa / terästä syövyttävä ominaisuus, ilman että se syövyttäisi esimerkiksi messinkiä tai nikkeliä. Tämän ominaisuuden vuoksi sitä apuna käyttäen voi poistaa esimerkiksi katkenneita ruuveja, mikäli mekaaninen poistaminen ei tule kyseeseen.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Marko Hamilo: Alumiinin valmistus vie paljon energiaa Helsingin Sanomat 8.5.2007. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 14.7.2010.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aluna Wikimedia Commonsissa
