Alueneuvosto (Ranska)

Alueneuvosto tai aluevaltuusto on Ranskassa yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu, määrätyllä valtakunnan alueella toimiva hallintoelin.

Taustaa

Ranskan aluehallinnon jako on peräisin vuodelta 1956, mutta vuoden 1969 kansanäänestyksen, jossa suunniteltiin vahvoja poliittisia alueita, epäonnistumisen jälkeen hallitus ryhtyi esitettyä maltillisempaan alueellistamiseen. Tämän päätöksen jälkeen alueneuvostot perustettiin 5. heinäkuuta 1972 hyväksytyllä lailla. Nämä neuvostot koostuivat kaikista alueen kansanedustajista ja departementtien yleisneuvostojen nimittämistä jäsenistä sekä alueen kuntien edustajista. He päättivät vuosittain melko pienestä toimintabudjetista, joka koostui muutamista verotuloista kuten ajokorttiverosta, lainoista ja ajoneuvoveron lisäosasta. Tämä budjetti oli tarkoitettu rahoittamaan alueen keskeisiä menokohteita. Kuitenkin alueprefektin, joka edustaa valtion toimeenpanovaltaa alueella, tehtävänä oli panna täytäntöön neuvoston päätökset. Alueneuvostojen ohella on työskennellyt myös "Talous- ja sosiaalikomitea", jonka vuoden 1992 jälkeen neuvosto on nimennyt. Tämä komitea puolestaan koostuu alueen erilaisten sosiaalisten ja taloudellisten yhteisöjen edustajista. Komitean rooli on neuvoa-antava ja se toimii näkemysten kehittelijänä sekä teettää tutkimuksia ja selvityksiä.

Vuosina 1982-1983 valtion keskushallinto luovutti eräitä tehtäviä kuten lyseoiden hallinnoin ja ammatillisen koulutuksen aluehallinnon tehtäväksi. Tämä tapahtui hallinnon desentralisaationpyrkimysten mukaisesti. Vuonna 1986 alueesta, joka oli aiemmin ollut vain eräs julkinen alueellinen yhteisö, muuttui täysin paikalliseksi yhteisöksi ja tämä uusi alueellinen yhteisö kirjattiin myös perustuslakiin.

Toiminta

Alueneuvosto on oman alueensa neuvotteleva yhteistyöelin. Sen jäsenet ovat alueneuvoksia ja sen tehtävänä on käsitellä oman alueensa asioita. Se ottaa kantaa alueen kehitysongelmiin ja muutoksiin ja näissä sitä pitää perustuslain mukaan kuulla.

Alueneuvosto päättää itse sisäisistä säännöistään, kuten valtiokuntien määrästä ja niiden käsittelemistä asioista. Lisäksi se voi määrätä valiokuntien toimintavaltuuksista sekä niiden yleisestä ja erityisistä toimintatavoista.

Vuodesta 1986 lähtien alueneuvostot on valittu yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla, jotka pidetään kuuden vuoden välein. Alueneuvoston jäsenet voidaan valita uudelleen. Vaaleissa ryhmitytään vaaliliittoihin oman departementin, eli vaalipiirin mukaisesti.

Alueneuvoston jäsenet valitsevat alueneuvoston puheenjohtajan. Hän johtaa puhetta alueneuvoston kokouksissa ja vuodesta 1982 lähtien hänellä on ollut myös toimeenpanovaltaan liittyviä tehtäviä. Hänen johdollaan alueneuvosto päättää budjetista ja hän toimii se toimeenpanijana sekä voi palkata myös henkilökuntaa, jonka avulla alueneuvoston palvelutehtävät saadaan suoritettua.

Alueneuvostoilla on samat toimintaedellytykset kuin yleisneuvostoillakin:

• yleiskokous vähintään neljännesvuosittain ja kokoontuminen tapahtuu alueneuvoston puheenjohtajan tai pysyvän valiokunnan kutsusta, tai kun kolmasosa sen jäsenistä ennalta ilmoitettuaan asiasta niin haluaa.
• tieto asialistasta pitää välittää kaksitoista päivää ennen kokousta, jokaisesta kokouksesta käsiteltävästä asiasta.
• alueneuvoston kokouksiin on yleisöllä vapaa pääsy, paitsi silloin kun kokous on päättänyt kokoontua suljettujen ovien takana tai jos kysymyksessä on selvä häirintä, niin alueneuvoston puheenjohtaja voi rajoittaa yleisön pääsyä tilaisuuteen.

Jos on tultu tilanteeseen, että alueneuvosto ei pysty toimimaan, niin Ranskan hallitus voi hajottaa alueneuvoston ministerineuvoston antamalla asetuksella.

Kuten yleisneuvostoissa, niin alueneuvostossakin pysyvä valiokunta on koko neuvoston ilmentymä, johon kuuluvat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat kuin myös yksi tai useampi alueneuvoston jäsen. Alueneuvosto voi delegoida valiokunnalle osan tehtävistään, paitsi talousarvion laadintaan ja hyväksymiseen liittyvät tehtävät sekä aluehallinnon tilien hyväksyminen. Pysyvät valiokunta korvaa alueneuvoston kokousten välillä itse neuvoston ja toimii siis sen valtuutuksin.

Alueneuvostot

Ranskan alueneuvostojako

Korsikalla on 3. toukokuuta 1991 säädetyn lain perusteella oma erillinen statuksensa, joka käsittää saaren alueellinen yhtenäisyyden. Muutoin Ranskan valtioalue on jaettu 26 alueeseen, ja ne ovat:

1. Conseil régional d'Alsace
2. Conseil régional d'Aquitaine
3. Conseil régional d'Auvergne
4. Conseil régional de Basse-Normandie
5. Conseil régional de Bourgogne
6. Conseil régional de Bretagne
7. Conseil régional de la région Centre
8. Conseil régional de Champagne-Ardenne
9. Collectivité territoriale de Corse
10. Conseil régional de Franche-Comté
11. Conseil régional de Haute-Normandie
12. Conseil régional d'Île-de-France
13. Conseil régional de Languedoc-Roussillon
14. Conseil régional du Limousin
15. Conseil régional de Lorraine
16. Conseil régional Midi-Pyrénées
17. Conseil régional du Nord-Pas-de-Calais
18. Conseil régional des Pays de la Loire
19. Conseil régional de Picardie
20. Conseil régional de Poitou-Charentes
21. Conseil régional de Provence-Alpes-Côte d'Azur
22. Conseil régional de Rhône-Alpes

Sekä manneralueen ulkopuoliset:

1. Conseil régional de la Guadeloupe
2. Conseil régional de Guyane
3. Conseil régional de Martinique
4. Conseil régional de la Réunion

Lähteet

• Jean-Luc Bœuf ja Manuela Magnam; Les collectivités territoriales et la décentralisation. La documentation française. 2004.

• Jean-Pierre Muret; Connaître le conseil régional pour mieux en rendre compte. Édition de 1993 (kirja on ilmestynyt ennen vuoden 2004 lakia desentralisaatiosta).