Alppisauva
Alppisauva on Euroopan vuoristoseuduilla yleisesti käytetty apuväline vaikeassa maastossa liikkumiseen. Sauvaa käytetään antamaan lisävoimaa nousuissa, tukena jyrkissä laskuissa ja tasapainon lisääjänä esimerkiksi vedessä kahlattaessa tai kivikossa. Se voi toimia myös teltan salkona. Levätessä sauvaan voi nojata.[1] [2] Sauvaa pidetään kiinni varresta, ei päästä.
Sauva on noin 1,8 metriä pitkä ja tehty vahvasta ja sitkeästä puulajista; alppikuusi on erittäin tavallinen. Sauvassa on yleensä rautakärki ja joskus myös pituusmittayksiköt.
Robert M. Pirsig esittää teoksessa Zen ja moottoripyörän kunnossapito seuraavan kuvauksen omatekoisen, haapapuisen vaellussauvan käytöstä: Nyt haapasauvoille on käyttöä ja Chris alkaa kiinnostua omastaan. Rinkan vuoksi painopiste on yläruumiissa, ja keppi on hyvä tuki kaatumista vastaan. Ensin lasketaan jalka tukevasti maahan, sitten painetaan maahan keppi, sitten heilahdetaan kepin varassa ylös ja vedetään henkeä kolme kertaa, sitten otetaan seuraava askel, painetaan keppi tukevasti maahan ja heilahdetaan ylös...[3]
Sauvaa käytetään apuvälineenä nimenomaan vuoristoseudulla liikuttaessa; varsinaisessa vuorikiipeilyssä sitä ei yleensä käytetä, koska se olisi tiellä nimenomaan jyrkimmissä nousuissa; sen sijaan silloin, kun varsinaisia kiipeilyvälineitä eli hakkuja, köysiä ja kalliohakoja ei tarvita, alppisauva on erinomainen apuväline.
Lähteet muokkaa
- Hiking Poles: Sticks, Staffs or Poles?
- Pirsig, Robert M.: Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Suomennos Leena Tamminen. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36024-8..
Viitteet muokkaa
- ↑ Hiking Poles: Sticks, Staffs or Poles?
- ↑ Pirsig 2010, 210
- ↑ Pirsig 2010, 241