Alppikimalainen
pistiäislaji
Alppikimalainen (Bombus alpinus) on pohjoinen kimalaislaji. Se on pitkäkarvainen, eturuumiiltaan musta, takaruumiiltaan oranssinpunainen tai haalistuneen keltainen. Kuningatar on pituudeltaan 20–22 millimetriä, työläinen 12–15 millimetriä ja koiras 14–16 millimetriä.[3]
Alppikimalainen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
Yläheimo: | Mesipistiäismäiset Apoidea |
Heimo: | Aitomehiläiset Apidae |
Alaheimo: | Apinae |
Tribus: | Bombini |
Suku: | Kimalaiset Bombus |
Alasuku: | Alpinobombus |
Laji: | alpinus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Suomessa alppikimalaista tavataan harvinaisena Pohjois-Lapin tunturirinteillä. Laji pesii etenkin vanhoissa tunturisopulin koloissa. Yhteiskuntaan kuuluu yleensä alle 50 yksilöä. Alppikimalainen ruokailee mielellään mustikan kukilla.[3]
Laji katsotaan IUCN:n mukaan maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi (VU).[1] Suomessa se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Rasmont, P., Roberts, S., Cederberg, B., Radchenko, V. & Michez, D.: Bombus alpinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Alppikimalainen – Bombus alpinus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 3.12.2021.
- ↑ a b Parkkinen, Seppo & Paukkunen, Juho & Teräs, Ilkka: Suomen kimalaiset, s. 120–121. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-454-5