Avaa päävalikko

Vuoriapollo (Parnassius phoebus) on ritariperhosiin kuuluva päiväperhoslaji. Sitä ei tavata Suomessa.

Vuoriapollo
Parnassius phoebus2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Ritariperhoset Papilionidae
Alaheimo: Apolloperhoset Parnassiinae
Tribus: Parnassiini
Suku: Parnassius
Laji: phoebus
Kaksiosainen nimi

Parnassius phoebus
(Fabricius, 1793)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vuoriapollo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuoriapollo Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Kookas, pohjaväriltään valkoinen perhonen, jonka siipisuonet erottuvat vain heikosti siipeä vasten. Etusiiven kärkiosa on läpikuultava lähes koko siiven leveydeltä ja sisempänä siiven reunassa on leveä, tumma ja läpikuultava poikkiviiru. Etureunassa on laajat tummat laikut, joista uloimpiin liittyy usein myös punaista väriä. Takasiivissä on kaksi selvää punaista silmätäplää, joissa on musta reunus. Etusiiven tyvi ja takasiiven takareuna ovat tyvestä saakka yksivärisen tumman mustanruskeat. Siipiväli 47–58 mm.[1][2]

Melko samannäköiseen isoapolloon verrattuna vuoriapollon takasiipien silmätäplät ovat lähes kokonaan punaiset ja tuntosarvet ovat mustat vaalein poikkiviiruin.[2] Lisäksi Siperiassa ja Kiinassa esiintyy samannäköinen mutta yleissävyltään tummempi laji Parnassius bremeri.[3]

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Vuoriapollon levinneisyys poikkeaa muista arktoalpiinisista lajeista, sillä sitä tavataan Euroopassa vuoristoalueilla kuten Alpeilla ja Uralilla, mutta se puuttuu arktiselta alueelta[4]. Levinneisyysalue jatkuu Aasian puolella Altaille ja Itä-Siperiaan sekä Beringinsalmen yli Pohjois-Amerikkaan. Perhonen lentää kesä-heinäkuussa, mutta Alpeilla lämpimillä paikoilla jopa syyskuun alkuun.[3][2]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Vuoristoniittyjen ja tundran laji, jonka levinneisyys on jääkauden jäänteitä. Esiintymisalueensa eteläosissa vuoriapolloa tavataan vain vuoristoissa, 1200–3000 metrin korkeudessa merenpinnasta, joille populaatiot ovat jääneet loukkuun viimeisen jääkauden päätyttyä ja ilmaston lämmettyä. Arktisilla alueilla se elää myös alangoilla.[3][4] Alpeilla levinneisyys painottuu puurajan yläpuolelle. Laji elää avoimessa maastossa etenkin jokien penkereillä ja kivikkoisilla rinteillä.[2][3]

Naaras munii maahan tai kasvillisuuteen alueelle, jolla kasvaa toukan ravintokasveja. Kuoriutuneet toukat hankkiutuvat itse ravintokasveille. Laji talvehtii munana tai joskus pienenä toukkana.[2]

RavintokasviMuokkaa

Toukan ravintokasveja ovat ruusujuuri (Rhodiola rosea) ja kultarikko (Saxifraga aizoides), mutta myös muut rikot (Saxifraga), maksaruohot (Sedum) sekä mehitähdet (Sempervivum).

LähteetMuokkaa

  1. http://www.lepidoptera.pl/show.php?ID=3517&country=DE
  2. a b c d e http://www.lepiforum.de/cgi-bin/lepiwiki.pl?Parnassius_Phoebus
  3. a b c d http://rusinsects.com/p-phoeb.htm
  4. a b Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6

Aiheesta muuallaMuokkaa