Allan Soiniemi
Allan Alarik Soiniemi (18. joulukuuta 1910 Turku – 31. lokakuuta 1993 Seinäjoki[1]) oli suomalainen diplomi-insinööri ja everstiluutnantti, joka toimi Suomen Rahapajan johtajana vuosina 1958–1975.[2]
| Allan Alarik Soiniemi | |
|---|---|
 |
|
| Johtaja | 1958–1975 |
| Edeltäjä | Uolevi Helle |
| Seuraaja | Timo Koivuranta |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. joulukuuta 1910 Turku, Suomi |
| Kuollut | 31. lokakuuta 1993 Seinäjoki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Vanhemmat | Alpo Soiniemi, ent. Soilander ja Hulda Soilander os. Pakkala |
| Puoliso | Sylvi Rakel Soiniemi, os.Hallila |
| Lapset | ottolapsi; Leena (Joy) Soiniemi |
| Tiedot | |
| Koulutus | Sotakorkeakoulu, diplomi-insinööri |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) |
.svg){kind=small} Suomen puolustusvoimat |
| Puolustushaara | Suomen maavoimat (ilmatorjunta) |
| Sotilasarvo |
 Everstiluutnantti |
| Komennot | ilmatorjunnan patterinpäällikkönä ilmatorjuntarykmentti 2:ssa, raskaan ilmatorjuntapatterin päällikkönä Laatokan Karjalassa, Laguksen ilmatorjuntakomentajana Syvärillä sekä merivoimien ilmatorjuntakomentajana Viipurinlahdella |
| Taistelut ja sodat | Suomen talvi- ja Jatkosota |
| Kunniamerkit | SLK, VL3, SVR I |
Perhetausta muokkaa
Allan Soinimi oli lähtöisin Turusta, vanhemmat olivat liikemies Alpo Soinimi, ent. Soilander ja Hulda Soilander os. Pakkala, Allanista tuli ylioppilas vuonna 1930, naimisiin hän meni 1939 puoliso Sylvi Rakel Hallila.[2]
Urakehitys muokkaa
Ylioppilaaksi tultua hän lähti Kadettikouluun sekä myöhemmin Sotakorkeakouluun, josta hän valmistui 1939. Hän toimi upseerina ilmatorjuntatykistössä Viipurissa sekä Santahaminassa vuoteen 1946. Soiniemi valmistui Kadettikoulusta 1933 ja Sotakorkeakoulusta vuonna 1939.[2] Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan ilmatorjunnassa patterinpäällikönä ilmatorjuntarykmentti 2:ssa, raskaan ilmatorjuntapatterin päällikkönä Laatokan Karjalassa, sekä osasto Laguksen ilmatorjuntakomentajana Syvärillä sekä 1944 merivoimien ilmatorjuntakomentajana Viipurinlahdella.[2] Soinimen siirtyessä siviiliuralle valmistui hän Teknillisestä korkeakoulusta Diplomi-insinööriksi vuonna 1950.[1] Soiniemi toimi Ammus Oy:n ja Sytytin Oy:n tutkimus- ja kehitystehtävissä opiskeluvuosistaan alkaen vuoteen 1956, ja sen jälkeen Pate Oy:n apulaisjohtajana Messukylässä sekä Soiniemi & Lintukarin agentuuriliikkeen myynti-insinöörinä Turussa. Suomen Rahapajan johtajana Soiniemi toimi vuosina 1958–1975. Soinimen toimikautena tuli rahauudistusessa useita kolikkouudistuksia.[2]
Eläkkeellä ollessaan 1977 Soiniemi vastusti julkisuudessa voimakkaasti rahapajan suunniteltua siirtoa Rovaniemelle. Hän perusteli vastustustaan kolikkokuljetusten turvallisuusriskeillä, jotka olisivat moninkertaistuneet kuljetusmatkan Suomen Pankkiin venyessä kahdesta kilometristä satoihin kilometreihin. Rahapajan siirto ei silloin toteutunutkaan. Eduskunta päätti 1983 pitää rahapajan pääkaupunkiseudulla. Nykyinen Rahapaja Oy muutti Helsingin Katajanokalta Vantaalle syksyllä 1988.
Tunnustukset muokkaa
Lähde:[2]
Ritarikunnat muokkaa
Vapaudenristin ritarikunta 3. lk tammenlehvällä (VR 3)
Vapaudenristin ritarikunta 3. lk (VR 3)
Vapaudenristin ritarikunta 4. lk (VR 4)
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (SVR 1)
Suomen Leijonan komentajamerkki (SLK)
Sotilasarvo muokkaa
Julkaisut muokkaa
- Sakari Kuusi & Jouko Voionmaa & Allan Soiniemi, Suomen Rahapaja 1864–1964: Suomen Rahapajan vaiheet: rahat ja mitalit: metalliraha ja sen valmistus, Suomen rahapaja 1964
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Oili Tolvanen: Diplomi-insinööri Allan Soiniemi. Helsingin Sanomat, 10.11.1993. Digilehden tilaajille. Viitattu 7.3.2017.
- ↑ a b c d e f Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Hakusana Soiniemi, Allan Alarik. Helsinki: Otava, 1978. Projekt Runeberg (viitattu 7.3.2017).