Alho Alhoniemi

suomalainen kielitieteilijä

Alho Esa Vesa Alhoniemi (s. 14. toukokuuta 1933 Suomussalmi) on suomalainen fennougristiikan emeritusprofessori.[1] Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1967.[2] Alhoniemi toimi Turun yliopiston suomen kielen apulaisprofessorina vuosina 1969–1971 ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina vuodesta 1971 vuoteen 1996, jolloin hän jäi eläkkeelle. Alhoniemi oli Suomen Kielen Seuran esimies 1971–1979.[3]

Alhoniemi valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1981.[4]

Alho Alhoniemen puoliso on ollut vuodesta 1958 professori Pirkko Alhoniemi.[5]

Julkaisuja muokkaa

  • Osmo Ikola, Alho Alhoniemi, Päivi Rintala & Kaarina Visakanto, Nykysuomen käsikirja, 1971
  • Sivistyssanakirja, 1981
  • Marin kielioppi, 1985
  • Marin kielen lukemisto sanastoineen, 1986
  • Alho Alhoniemi, Nina Agafonova & Mihail Mosin Suomalais-ersäläinen sanakirja, Turun yliopisto 1999

Lähteet muokkaa

  1. Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 48–49. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  2. Opinnäytteet, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 15.11.2009
  3. Osmo Ikola, Hum.utu.fi, viitattu 15.11.2009 (Archive.org)
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 55–56. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.