Aleksandrs Starkovs
Aleksandrs Starkovs (ven. Александр Петрович Старков, Aleksandr Petrovitš Starkov, s. 26. heinäkuuta 1955) on latvialainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Heinäkuusta 2019 lähtien hän on toiminut FK Liepājan päävalmentajana.
 Aleksandrs Starkovs vuonna 2010. | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 26. heinäkuuta 1955 | ||
| Syntymäpaikka | Madona, Latvian SNT, Neuvostoliitto | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Seura | |||
| Seura | FK Liepāja | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1973–1975 | RPI Madona | ||
| 1975–1977 | Daugava Riga | ||
| 1977–1978 | Dynamo Moskova | ||
| 1978–1989 | Daugava Riga | ||
| Valmennusura | |||
| 1990–1993 | Daugava Riga (apuv.) | ||
| 1992–1994 | Latvia U21 | ||
| 1993–2004 | Skonto | ||
| 1995–2001 | Latvia (apuv.) | ||
| 2001–2004 | Latvia | ||
| 2004–2006 | Spartak Moskova | ||
| 2007–2013 | Latvia | ||
| 2011–2012 | FK Baku | ||
| 2016–2017 | Latvia (apuv.) | ||
| 2017–2018 | Latvia | ||
| 2019– | FK Liepāja | ||
Ura pelaajana muokkaa
Starkovs aloitti peliuransa Olimpija Madonan juniorijoukkueessa. Starkovs oli nuorena lupaava hyökkääjä ja 14-vuotiaana 1969 hänet valittiin parhaaksi hyökkääjäksi Latvia Leather Ball -turnauksessa.
Vuonna 1975 Starkovs siirtyi FK Daugavaan ja kaksi vuotta myöhemmin FK Dynamo Moskovaan. Hän ei kuitenkaan sopeutunut Dynamoon ja palasi takaisin Daugavaan seuraavana vuonna. Daugavassa Starkovs kohosi yhdeksi Neuvostoliiton pääsarjan parhaista hyökkääjistä 1980-luvulla ja teki 303 pelaamassaan ottelussa 110 maalia.
Marraskuussa 2003 Starkovs valittiin UEFAn satavuotisjuhlien kunniaksi järjestetyssä gaalassa Latvian parhaaksi jalkapalloilijaksi viimeisen 50 vuoden ajalta.[1]
Ura valmentajana muokkaa
Starkovs aloitti valmennusuransa Daugavan apulaisvalmentajana 1990. Hän toimi 1992–1994 myös Latvian alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana, mutta lopullisen läpimurtonsa kotimaansa valmentajaeliittiin hän teki Skonto FC:ssä, jota hän luotsasi vuodesta 1993 aina vuoteen 2004 saakka. Hänen johdollaan Skonto hallitsi Latvian Virslīgaa ja voitti ennätykselliset 11 perättäistä Latvian-mestaruutta. Lisäksi Starkovs luotsasi Skonton kuuteen Latvian cupin voittoon yhdeksässä loppuotteluesiintymisessä. Skonto vei 12. perättäisen mestaruutensa myös kaudella 2004, jolloin Starkovs siirtyi syyskuussa FK Spartak Moskovan päävalmentajaksi.
Toimiessaan Skonton luotsina Starkovs aloitti 1995 työnsä myös Latvian maajoukkueessa. Hän toimi apulaisvalmentajana kuuden vuoden ajan. Katastrofaalisesti sujuneiden MM 2002 -karsintojen jälkeen englantilaisvalmentaja Gary Johnson sai potkut ja Skonton valmentajana jatkanut Starkovs nousi maajoukkueen peräsimeen.
Skontossa latvialaista jalkapallohistoriaa tehnyt Starkovs onnistui myös maajoukkuevalmentajana. Hänen johdollaan Latvia oli EM 2004 -karsintalohkonsa toinen ja pääsi jatkokarsintoihin. Kaksiosaisessa jatkokarsinnassa Latvia voitti MM-pronssimitalistin Turkin kotonaan 1–0. Ratkaisevassa toisessa osaottelussa Istanbulissa Turkki karkasi jo 2–0-johtoon, mutta Juris Laizāns ja Māris Verpakovskis nostivat Latvian tasoihin. Yhteismaalein 3–2 Starkovsin luotsaama Latvia selvisi maan historian ensimmäisiin arvokisoihin.
Itse EM-lopputurnaus ei sujunut yhtä hyvin, mutta ei Latvialta suuria odotettukaan. Joukkue hävisi Tšekille 2–1 ja Alankomaille 3–0. Ainoan pisteensä se saavutti sensaatiomaisessa tasapeliottelussa Saksaa vastaan ja oli osaltaan aiheuttamassa Saksan katastrofaalisen jäämisen alkulohkoon.
EM-kisojen jälkeen Starkovs jätti tehtävänsä Latvian maajoukkueessa ja Skontossa siirtyen FK Spartak Moskovan peräsimeen. Starkovsin johdolla Spartak voitti Venäjän-mestaruushopeaa kaudella 2005. Kaudella 2006 Starkovs ajautui kuitenkin kannattajien epäsuosioon ja lopulta riidat joukkueen entisen kapteenin Dmitri Alenitševin kanssa johtivat Starkovsin lähtöön seurasta huhtikuussa 2006.
Spartak-pestinsä jälkeen Starkovs toimi 2006–2007 Skonton urheilutoimenjohtajana. Maaliskuussa 2007 hän palasi valmennustehtäviin korvaamalla eronneen Jurijs Andrejevsin Latvian maajoukkuevalmentajana kesken EM 2008 -karsintojen.
Tammikuussa 2010 Starkovs palasi Skonton päävalmentajaksi. Hän jatkaa myös Latvian maajoukkueen peräsimessä.[2] Starkovs palautti Skonton Latvian mestariksi kuuden vuoden tauon jälkeen. Tammikuussa 2011 hän ilmoitti jättävänsä Skonton ja siirtyvänsä azerbaidžanilaisen FK Bakun peräsimeen.[3] Starkovsin johdolla Baku sijoittui kaudella 2010/11 kuudenneksi maan pääsarjassa. Hän sai potkut seurasta maaliskuussa 2012. [4]
Heinäkuussa 2013 Starkovs jätti tehtävänsä Latvian maajoukkueen päävalmentajana kuuden vuoden jälkeen.[5]
Starkovs palasi Latvian maajoukkueen palvelukseen helmikuussa 2016 Marians Paharsin apuvalmentajana. Huhtikuussa 2017 hän korvasi Paharsin ja toimi päävalmentajana kolmannen kerran huhtikuuhun 2018 saakka. Heinäkuussa 2019 Starkovsista tuli FK Liepājan päävalmentaja.[4]
Meriitit valmentajana muokkaa
- Latvian-mestaruus (12): 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2010
- Latvian cup (6): 1995, 1997, 1998, 2000, 2001, 2002
- Hopeaa (3): 1996, 1999, 2003
- Livonia Cup: 2003
- EM-kilpailut 2004: 1. kierros
- Venäjän-mestaruushopeaa: 2005
Lähteet muokkaa
| Edeltäjä: Marks Zahodins Paul Ashworth |
Skonto FC:n päävalmentaja 1993–2004 2010 |
Seuraaja: Jurijs Andrejevs Marians Pahars |
| Edeltäjä: Nevio Scala |
FK Spartak Moskovan päävalmentaja 9/2004–4/2006 |
Seuraaja: Vladimir Fedotov |
| Edeltäjä: Gary Johnson Jurijs Andrejevs Marians Pahars |
Latvian maajoukkueen päävalmentaja 2001–2004 2007–2013 2017–2018 |
Seuraaja: Jurijs Andrejevs Marians Pahars Mixu Paatelainen |
| Edeltäjä: Winfried Schäfer |
FK Bakun päävalmentaja 1/2011–3/2012 |
Seuraaja: Novruz Azimov |