Aleksandra Vinitskaja
Aleksandra Aleksandrovna Vinitskaja (ven. Александра Александровна Виницкая, oikealta sukunimeltään Budzianik; 9. elokuuta 1847 Moskova – 18. huhtikuuta 1914 Pietari[1]) oli venäläinen kirjailija.
_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%B0_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0.jpg)
Aleksandra Vinitskaja syntyi aatelisperheeseen mutta jäi kahdeksanvuotiaana orvoksi. Hän opiskeli valtion sisäoppilaitoksessa ja työskenteli opettajana ja muissa ammateissa. Vinitskaja sai Venäjän tiedeakatemian eläkkeen vuonna 1898.[1]
Vinitskajan ensimmäinen ja parhaana pidetty teos oli vallankumouksellisesta nuorisosta kertova pienoisromaani Pered rassvetom (”Ennen aamunkoittoa”) vuonna 1881. Hän julkaisi lehdissä kertomuksia ja romaaneja, joiden aiheita ovat nuorison kasvatus, naisten vapautuminen ja yhteiskunnan ongelmat. Vinitskaja on kirjoittanut myös muistelmia, muun muassa Ivan Turgenevista.[1]
Suomennettu teos muokkaa
- Meidän Nataša. Suom. Arja Pikkupeura. Teoksessa Mimotska ottaa myrkkyä: naisten kertomuksia 1800-luvun Venäjältä. Helsinki: SN-kirjat, 1990.