Albin Palmén

Albin Palmén (20. elokuuta 1891 Oulainen21. marraskuuta 1956) oli suomalainen jääkärieläinlääkintämajuri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisessa armeijassa muun muassa patterinpäällikkönä. Varsinaisen elämäntyönsä Palmén teki eläinlääkärinä. Myöhempiin Suomen sotiin Palmén osallistui eläinlääkärinä osin rintamajoukoissa.[1][2]

Perhe ja koulutusMuokkaa

Palménin vanhemmat olivat asemapäällikkö Karl Konstantin Palmén ja Edla Alexandra Lindholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Aili Agnes Maunun kanssa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1911 ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Dresdenin eläinlääkärikorkeakoulussa, mistä hän valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1922.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n haupitsijaoksen toinen tykki tuliasemassa miehistöineen Riianlahdella syksyllä 1916.

Palmén liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 3. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan, josta hän pyrki vapaaehtoisena perusteilla olevaan Jääkäripataljoonan tykistöön ja tulikin valituksi yhtenä niistä 26 miehestä, jotka Jääkäripataljoonan komentaja majuri Bayer valitsi haastattelunsa perusteella. Hänet siirrettiin virallisesti haupitsijaokseen 17. maaliskuuta 1916, minkä päivämäärän voidaan katsoa olevan jääkäritykistön virallinen perustamispäivä[3]. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Ekkau-Kekkaussa sekä Aa-joella. Hän osallistui jääkäriaikanaan myös vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (Sprengkommando Polangen|pommarikurssi).[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Palmén astui Suomen armeijan palvelukseen luutnantiksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan Jääkäritykistön 3. patteriin ja osallistui sen mukana taisteluihin Kurussa, Muroleessa, Viljakkalassa, Ylöjärvellä ja Tampereella. Näissä käymissään taisteluissa hän haavoittui lievästi Epilässä Tampereen edustalla 26. maaliskuuta 1918. Tampereen valloitukseen toteutetussa tykistön uudelleen järjestelyssä hänet sijoitettiin Jääkäritykistöprikaatin III patteriston 5. patterin päälliköksi ja osallistui taisteluihin Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Palmen palveli sisällissodan jälkeen Suomen tykistökoulussa, josta hänet määrättiin 15. heinäkuuta 1918 alkaen Vuoristotykistöpatteristoon. Vuoristotykistöpatteristosta hänet siirrettiin 11. lokakuuta 1918 Suomen senaatin sota-asiaintoimituskunnan eläinlääkintäosastoon. Edellä mainitulla osastolla hänen tehtävänsä jäivät vähiin hänen opintojensa takia. Palmén erosi armeijasta 14. huhtikuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen väliaikaisena piirieläinlääkärinä Suonenjoella 30. toukokuuta - 31. joulukuuta 1922 välisen ajan. Suonenjoelta hän muutti Parikkalaan, missä hän toimi kunnaneläinlääkärinä 1. tammikuuta 1923 - 30. toukokuuta 1929 välisen ajan, jonka jälkeen hän sai nimityksen Sortavalan kaupungineläinlääkäriksi. Lääkäriuransa ohella hän toimi myös aktiivisesti suojeluskuntajärjestössä, missä hän toimi Parikkalan suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuosina 1924 – 1929 ja Sortavalan suojeluskunnassa joukkueenjohtajana vuodesta 1929 alkaen. Sortavalassa hän toimi myöhemmin Sortavalan suojeluskuntapiirin I alueen päällikkönä 1. tammikuuta - 31. tammikuuta 1932 ja 1. helmikuuta - 28. helmikuuta 1935 väliset ajat.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Palmén osallistui talvisotaan 12. Divisioonan eläinlääkärinä osallistuen Kollaan taisteluihin. Välirauhan aikana hän toimi Luopioisten piirieläinlääkärinä, kunnes jatkosodan puhjettua hänet komennettiin 3. Divisioonan eläinlääkäriksi ja osallistui taisteluihin Uhtualla. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Sortavalan ympäristön sotilashallintopiirin ja Laatokan Rannikkoprikaatin eläinlääkäriksi ja oli tehtävässä sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen Palmén työskenteli Haapajärven piirieläinlääkärinä vuoteen 1953 saakka ja sen jälkeen Mikkelin piirieläinlääkärinä vuoteen 1956 saakka. Hänet haudattiin Mikkelin Harjun hautausmaalle.[2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 SBN 951-99046-8-9.
  • Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Tykkimies 1960 s. 51 - 54.