Avaa päävalikko

Alarich Alfons Johann Bross (s. 25. maaliskuuta 1904 Bromberg, Posen, Saksa) oli saksalainen tiedustelu-upseeri joka johti Sicherheitdienstin tiedustelua Suomessa vuosina 1938–1944. Hän oli sotilasarvoltaan majuria vastaava SS-Sturmbannführer

Ennen toista maailmansotaaMuokkaa

Bross tuli Suomeen 1938 muodollisesti FIHABE (Finnland-Hamburg Befrachtungskontor)-rahtaustoimiston matkailuosaston johtajaksi ja käytti matkailuneuvoksen titteliä. Hän teki 1930-luvun lopulla useita matkoja Lappiin, matkojen virallisena tatkoituksena oli edistää saksalaisten turistien matkailua Lapissa.

JatkosotaMuokkaa

Hans Metzger kertoo muistelmakirjassaan Poliittiset aseveljet aloittaneensa yhteistoiminnan Brossin kanssa joulukuussa 1941. Metzger kertoi Brossin lähettäneen SD:lle Berliiniin useaan otteeseen syksyllä 1941 harhaanjohtavia tiedusteluraportteja Suomen tilanteesta. Kun Saksan Suomen-lähetystö sai tiedon näistä raporteista omia kanaviaan pitkin Metzger sopi esimiehensä suurlähettiläs Wipert von Blücherin kanssa että Metzger alkaisi epävirallisesti luovuttaa Suomea koskevaa "vaaratonta" materiaalia Brossille ja samalle tarkistaisi vaivihkaa mitä tämä raportoi SD:lle. Metzgerin mukaan tämä yhteistoiminta jatkui sitten koko jatkosodan ajan. Metzgerin mukaan yhteistyö Brossin kanssa aiheutti kuitenkin sen että hän itse leimaantui Gestapon edustajaksi Suomessa useiden suomalaisten tahojen muun muassa Valpon silmissä. Metzger kertoi lisäksi että Brossin esimies SS-kenraali Walter Schellenberg yritti värvätä hänet talvella 1942–1943 SD:n asiamieheksi mutta hän kieltäytyi tarjouksesta.[1]

Kesäkuussa 1944 Suomessa vieraillut Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop aikoi vaatia Saksan aseavun ehtona Suomen armeijan alistamista OK 20:n komentajan kenraali Eduard Dietlin määräysvaltaan. Bross kertoi olleensa Ribbentropin puheilla Helsingissä ja saaneensa suostuteltua tämän luopumaan tästä vaatimuksesta. Samaan aikaan Bross oli tiedustellut suurlähettils Wipert von Blücheriltä löytyisiko Suomesta tuhat sellaista miestä jotka olisivat valmiit ottamaan vallan Suomessa ja perustamaan saksalaismielisen hallituksen.[2]

Saksalaismielinen vastarintaliike SuomessaMuokkaa

Jatkosodan päätyttyä Bross toimi syksyllä 1944 ja alkuvuodesta 1945 saksalaismielisen vastarintaliikkeen Sonderkommando Nordin kakkosmiehenä Alexander Cellariuksen rinnalla.

Toisen maailmasodan jälkeenMuokkaa

Saksan antauduttua Bross oli brittien internoimana Englannissa jouluun 1947 saakka ja myöhemmin hän ja Cellarius palvelivat läntisiä tiedustelupalveluja. SS Wiking-divisioonaa sodan aikana komentanut kenraali Felix Steiner julkaisi 1951 pamfletin nimeltä The Defence Idea of the West jonka Bross toimitti painokuntoon Steinerin pyynnöstä. Bross lisäsi pamflettiin myös omia ajatuksiaan aihepiiristä. Brossin tiedetään eläneen Länsi-Saksassa vielä 1970-luvun alussa.

PerheMuokkaa

Bross oli naimisissa suomalaisen Viipurista kotoisin olleen Erna Engström-Murajan kanssa. Heillä oli kolme lasta.

LähteetMuokkaa