Aladár Zsélyi

Aladár Zsélyi (12. joulukuuta 1883, Bussa – 1. heinäkuuta 1914, Budapest) oli unkarilainen lentäjä, insinööri ja Unkarin ilmailupioneereja.

Aladár Zsélyi

Zsélyi rakensi itse kolme eri lentokonetta ja lensi Unkarin ensimmäisiä lentoja niillä. Hän oli koulutukseltaan suomalaista diplomi-insinööriä vastaava ja hän myös suunnitteli lentokoneita ja ilmailuun liittyviä teknisiä innovaatioita.

26. - 27. toukokuuta 1910 Zsélyi voitti kaksi kansallista lentopalkintoa ja lensi 18 kilometrin matkan (joka oli siihen aikaan erinoimainen suoritus). 1. kesäkuuta 1910 Zsélyi loukkaantui vaikeasti pudottuaan Unkarin kansainvälisessä lentokilpailussa lennettyään ulos koneesta, jolloin hänen kätensä murtui ja hän sai aivotärähdyksen. Hän toipui sairaalassa yli kuukauden ja jatkoi lentouraansa, vaikkakin ilmailupiireissä huhuttiin hänen kuolleen.

Toivuttuaan hän jatkoi suunnittelutehtäviä suunnitellen vuonna 1912 matkustajakoneen 34 hengelle. Vuosina 1912 ja 1913 hän tutki kaasuturbiinien käyttöä lentokoneiden voimanlähteenä, mikä kertoi hänen olevansa runsaasti aikaansa edellä. Vuonna 1913 hän läpäisi lentäjätutkinnon Wiener-Neustadtissa Itävallassa ja rakensi kolmannen, tehokkaan 66 kW:n voimanlähteellä varustetun lentokoneensa, joka tuhoutui ensilennollaan kesäkuussa 1914 moottoriin tulleen vian takia.. Tällöin Zsésleyn käsivarsi murtui, hän sai siihen tulehduksen ja kuoli jäykkäkouristukseen 1. heinäkuuta 1914.

Unkarin ilmavoimilla oli 1940-luvulla Focke-Wulf Fw 58 Weihe -lentokone rekisteriltään HA-FOA, joka oli nimetty Aladár Zsélyin mukaan.. Myöhemmin hän sai lentokentän johtajalta oman hautakiven ja muistolaatan. Budapestin lentokentän lähistöllä on katu nimetty hänen mukaansa. Hänestä on myös julkaistu unkarilaisia lentokoneaiheisia postimerkkejä.

Aiheesta muualla

• http://www.aeronews.hu/press/zselyi.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Unkariksi