Alabamat ovat intiaanikansa Yhdysvaltojen Texasissa, Oklahomassa ja Louisianassa. Alun perin he ovat lähtöisin Alabaman osavaltion alueelta, joka on nimetty heidän mukaansa. Alabamojen oma nimi alibamu viittaa kasvien, lääkkeiden keräilijöihin, tai tiheikön raivaajiin. Alabaman kieli kuuluu muskogilaisiin kieliin.[1]

Alabamat
Merkittävät asuinalueet
Texas
Oklahoma
Louisiana
Kielet alabama, englanti
Sukulaiskansat muut muskogilaiset kansat

Historia muokkaa

 
Kyltti alabamojen ja coushattojen reservaatissa Texasissa.

Alabamat kuuluvat niin sanottuihin muskogilaisiin kansoihin, joita yhdistävät muskogilaiset kielet. Muita samaan ryhmään kuuluvia intiaanikansoja ovat esimerkiksi choctawit, chickasawit, muskogeet eli creekit, coosat ja yamaseet. Näiden kansojen perimätiedon mukaan he saapuivat Atlantin rannikolle idästä heidän etsiessään pyhää auringon majaa. Perille tultuaan kansa hajosi pienempiin kansoihin ja kyliin. Muskogilaiset kansat polveutuvat Pohjois-Amerikan kummunrakentajista, joita rakennettiin vielä eurooppalaisten saapuessa mantereelle.[2] Aikanaan alabamat olivat osa muskogien heimojen löyhää yhteenliittymää. Ensimmäinen eurooppalainen alabamojen alueella oli espanjalainen tutkimusmatkailija Hernando de Soto vuonna 1540. Paikalliset intiaanit kävivät yhteenottoja de Soton retkikunnan kanssa.[1]

1700-luvulla alabamat liittoutuivat ranskalaisten kanssa ja ranskalaiset rakennuttivat Fort Toulouse -nimisen linnakkeen heidän mailleen vuonna 1713. Suuri osa heistä lähti alkuperäiseltä alueeltaan Ranskan kärsittyä tappion Suuressa siirtomaasodassa vuonna 1763. Osa alabamoista liittyi seminoleihin Floridassa ja osa siirtyi hieman New Orleansin pohjoispuolelle Louisianassa. Louisianasta osa muutti edelleen Louisianan länsiosiin ja Texasiin. Texasissa vuonna 1836 alabamoille annettiin maa-alue palkinnoksi heidän toiminnastaan Texasin vallankumouksen aikana. Maat menetettiin kuitenkin pian siirtolaisille. Vuonna 1842 alabamoille ja coushattoille annettiin 1 280 eekkerin kokoinen reservaatti Texasin Trinity -joen varrelta. Vuonna 1928 reservaatin aluetta laajennettiin vielä  081 eekkeriä. Reservaatti oli alun perin liittovaltion alainen, mutta vuonna 1954 se annettiin osavaltion hoidettavaksi. Heimo sai takaisin liittovaltio-statuksensa vuonna 1984.[1]

Alabamaan jääneet alabamat osallistuivat creek-sotaan siirtolaisia vastaan vuosina 1813–1814. Sodasta selvinneet muutettiin lopulta Intiaaniterritorioon, eli nykyiseen Oklahomaan. Oklahomassa alabamat olivat aluksi osa muskogien heimoa, mutta he saivat erillisen statuksen yhdessä coushattojen kanssa vuonna 1938. Statuksen saanut heimo sai oman maa-alueensa, mutta ei hallinnollista itsenäisyyttä. Joitakin alabamoja oli jäänyt myös Louisianaan.[1]

Kulttuuri muokkaa

Alabamojen perinteisessä uskossa palvottiin aurinkoa, sekä joukkoa muita jumaluuksia. Eri vuodenaikoihin, kuten kevääseen, kesään ja syksyyn liitettiin erilaisia seremonioita. kuten vihreän maissin seremonia. Seremonioiden ja muiden kokoontumisten yhteydessä juotiin teen kaltaista mustaa juomaa. Papiksi tai tietäjäksi ryhtyvät alabamat kävivät läpi oppijakson, jonka aikana opeteltiin esimerkiksi parantamista ja lauluja. Kuolleet haudattiin pää kohti itää. Kuolleen mukana saatettiin haudata veitsiä tai muita aseita tuonpuoleista varten. Pettäminen avioliitossa oli rikos, josta saattoi seurata ruoskinta ja karkotus yhteisöstä.[1]

Alabamat asuivat toisistaan itsenäisissä kylissä, joita johti ansioiden perusteella valittu päällikkö eli miko. Päällikkö johti puolestaan kylän neuvostoa, joka päätti seremoniallisista ja diplomaattisista asioista. Alabamojen kylät rakennettiin tyypillisesti neliskulmion mukaisesti ja kylää suojasi muuri. Rakennukset tehtiin paaluista, jotka päällystettiin ulkoa mudalla ja ruoholla. Katot päällystettiin kaarnalla.[1]

Perinteinen elinkeino oli metsästys ja maanviljely. Miehet kalastivat ja metsästivät. Talvisten metsästysretkien aikana saatettiin kulkea satoja kilometriä. Maata alettiin viljellä metsästyskauden jälkeen. Naiset valmistivat koreja ja ruukkuja. 1600-luvulta lähtien yleistyi myös tapa valmistaa hopeaesineitä. Erilaisia käsitöitä valmistetaan edelleen, lähinnä turisteja varten. Alabamat käyttivät nenä- ja korvalävistyksiä, ihomaaleja ja erilaisia ranne- ja kaulakoruja. Suosittu ajanviete oli vanne ja keppi -peli (chunkey).[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Bruce E. Johansen ja Barry M. Pritzker: Encyclopedia of American Indian History, s. 1208-1209. ABC-CLIO, 2008. ISBN ISBN 978-1-85109-818-7. (englanniksi)
  2. Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson: Intiaanit : Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia, s. 104-105. Gaudeamus Helsinki University Press, 2010. ISBN 978-952-495-162-3.

Aiheesta muualla muokkaa