Avaa päävalikko
Aksel Woldemar Falkenberg

Aksel Woldemar Falkenberg (5. toukokuuta 1890 Veteli14. huhtikuuta 1959 Kuopio) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja maanviljelijä. Hänen vanhempansa olivat proviisori Axel Ferdinand Falkenberg ja Maria Sandell. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Aino Ester Elisabet Peuran kanssa.[1][2]

OpinnotMuokkaa

Falkenberg kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1911 ja liittyi Karjalaiseen osakuntaan. Hän jatkoi opintojaan Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla vuosina 1913–1915.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoonan ratsuosasto Libaussa syksyllä 1917. Etualalla Luutnantti Sievert ja Zugführer Ljungberg.

Falkenberg liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 7. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan, josta hänet myöhemmin komennettiin pataljoonan ratsuosastoon. Hänet siirrettiin pataljoonan täydennysosastoon 5. lokakuuta 1916 ja komennettiin Sasnitziin passintarkastusasemalle jääkärialokkaiden vastaanottajaksi. Takaisin pataljoonan yhteyteen ja 2. komppaniaan hän palasi 27. maaliskuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Falkenberg saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan Karjalan ratsujääkärirykmenttiin, mutta komennettiin jo Seinäjoella ollessaan Saksaan Saksan Itämeren divisioonan esikuntaan adjutantiksi toimien yhdysupseerina ylipäällikön ja eversti Vilhelm Aleksander Thesleff välillä. Hän saapui takaisin Suomeen Danzigista Saksan Itämeren divisioonan mukana. Hän osallistui sotatoimiin saksalaisten mukana matkalla Hangosta Helsinkiin.[1][2]

Sisällissodan jälkeenMuokkaa

Falkenberg määrättiin ylipäällikkö Mannerheimin adjutantiksi, ja edelleen 1. kesäkuuta 1918 alkaen adjutantiksi sotaministeriöön ja seuraavan vuoden kesäkuun alusta tarkastavan kenraalin adjutantiksi (kenraali Linder). Tasavallan presidentin 1. adjutantiksi hänet nimitettiin 1. syyskuuta 1919. Presidentin adjutantin tehtävästään hän erosi 18. maaliskuuta 1925 ja ryhtyi viljelemään maata Kuopion maalaiskunnassa Haminalahden kartanossaan, ollen samalla H. Peura oy:n osakas vuodesta 1937 alkaen.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisotaan Falkenberg osallistui Pohjois-Savon suojelukuntapiirin päällikkönä ja jatkosotaan hän osallistui Savo-Karjalan sotilasläänin komentajana vuoteen 1943 saakka.[2]

Sotien jälkeinen aikaMuokkaa

Sotien jälkeen hän jatkoi maanviljelijänä Haminalahdella. Hänet on haudattu Kuopioon.[2]

LuottamustoimetMuokkaa

Falkenberg oli H. Peura oy:n johtokunnan jäsen vuodesta 1937, Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin piiriesikunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1926–1939, Kuopion-maalaiskunnan huoltolautakunnan varapuheenjohtajana hän toimi vuonna 1936, majoituslautakunnan puheenjohtajana vuonna 1936 ja taksoituslautakunnan jäsenenä vuonna 1937. Pohjois-Savon kansanopiston johtokunnan varapuheenjohtajana hän ehti toimia vuonna 1937. Hän on toiminut myös Suomalaisen Autoklubin Kuopion piirin puheenjohtajana ja Kuopion ympäristön Säästöpankin hallituksen jäsenenä sekä Suomen maalaisten keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsenenä.[1][2]


LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • E. Jernström, jääkärit maailmansodassa, sotateos oy helsinki 1933
  • Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström, Suomen jääkärit 1983 lisäyksiä ja korjauksia jääkärimatrikkeliin. Genos 1983.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975