Avaa päävalikko

Akhaimenidit

Persiaa hallinnut suku
(Ohjattu sivulta Akemenidien hallitsijasuku)
Akhaimenidien valtakunta laajimmillaan.

Akhaimenidit olivat antiikin Persiaa vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan akhaimenidien hallitsemaan imperiumiin kuului koko Lähi-itä Vähä-Aasiasta Intiaan. Akhaimenidit hallitsivat myös Egyptiä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien valtakunta oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Persian loistokauden aikainen hallitsija Dareios I. Kuva kreikkalaisesta maljakosta.

Persialaisia oli asettunut Elamin pohjoispuolelle 700-luvun lopussa eaa. osana iranilaisten kansojen vaelluksia. Kuningas Akhaimenes aloitti siellä akhaimenidien dynastian. Se hajosi kuitenkin muutaman sukupolven ajaksi kahtia meedialaisten ylivallan edessä. Dynastian yhdisti Kyyros II (559–529). Hän kukisti Babylonian tuella ensin meedialaiset ja lännempänä Lyydian kuninkaan Kroisoksen. Kyyros eteni lännessä aina Vähän-Aasian länsirannikolle ja alisti sen kreikkalaiset kaupungit. Persian itärajan hän työnsi Baktriaan asti. Etelässä Kyyros otti lähes verettömästi haltuunsa Mesopotamian vuonna 539 eaa. Kyyros kohteli voittamiaan vastustajia lempeästi ja osoitti kunnioitusta valloittamiensa maiden uskonnoille. Juutalaisten hän salli palata Jerusalemiin Baabelin vankeudesta. Egyptiä Kyyros ei elinaikanaan ehtinyt vallata.[2]

Kyyroksen poika Kambyses (529–522) valloitti Egyptin. Hänen siellä ollessaan vallan oli Persiassa kaapannut pappi Gaumata. Palatessaan Egyptistä Kambyses kuoli, mutta vallan otti takaisin akhaimenideille prinssi Dareios I (522–486). Hän joutui aluksi tukahduttamaan kapinoita eri puolilla valtakuntaa. Selvittyään niistä hän vakiinnutti valtansa ja alkoi kehittää maata. Hän muun muassa uudisti Persian hallintojärjestelmän, ryhtyi nostamaan muinaispersiaa sivistyskieleksi sekä rakennutti Susan ja Persepoliksen palatsit.[2]

Dareioksen kuoltua Persian imperiumi alkoi heiketä. Valtakuntaa koettelivat hovin sisäiset riidat ja salamurhat sekä satraappien irtautuminen keskushallinnon vallasta.[2]

Kserkses I eteni sotajoukkoineen Kreikkaan, missä hän voitti Thermopylain taistelun mutta hävisi kreikkalaisille Salamiin meritaistelussa. Persialaiset kärsivät tappion myös Plataian taistelussa.[1]

Artakserkses I kukisti egyptiläisten kapinat ja perusti varuskuntia Levanttiin. Egypti irtautui persialaisten vallasta Artakserkses II:n aikana, mutta hänen seuraajansa valloitti Egyptin takaisin.[1]

Viimeisen akhaimenidin Dareios III:n kukisti Aleksanteri Suuri 330 eaa., minkä jälkeen Persiaa hallitsi seleukidien hallitsijasuku.[2]

Luettelo Akhaimenidien hallitsijasuvun jäsenistäMuokkaa

  • Akhaimenes (600-luku eaa.)*
  • Teispes, Akhaimenesin poika
  • Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.)
  • Ariaramnes, Teispeksen poika*
  • Kambyses I, Kyyroksen poika
  • Arsames, Ariaramneksen poika*
  • Kyyros II Suuri, Kambyseen poika (550–530 eaa.)
  • Kambyses II, Kyyroksen poika (530–521 eaa.)
  • Smerdis, Kyyroksen poika? (521 eaa.)
  • Dareios I, Arsameen pojanpoika, (521–486 eaa.)
  • Kserkses I, Dareioksen poika, (486–465 eaa.)
  • Artakserkses I, Kserkseen poika, (464–424 eaa.)
  • Kserkses II, Artakserkseen poika (424–423 eaa.)
  • Sogdianus, Artakserkseen poika (424–423 eaa.)
  • Dareios II, Artakserkseen poika (424–404 eaa.)
  • Artakserkses II, Dareioksen poika (404–358 eaa.)
  • Artakserkses III Ochos, Artakserkseen poika (358–338 eaa.)
  • Arses, Artakserkseen III:n poika, (338–336 eaa.)
  • Dareios III Codomannus, Dareious II:n pojanpojanpoika, (336–330 eaa.)
    • Bessos eli Artakserkses VI (330–329 eaa.), saattoi olla sukua Dareios III:lle

* Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan Dareios I:n keksimiä.

MuitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c The Achaemenid Persian Empire (550–330 B.C.) The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 9.12.2019.
  2. a b c d Hämeen-Anttila, Jaakko: Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 80–82. (Seppo Zetterberg, päätoimittaja). WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.