Ahtokiveys

Ahtokiveys on 1700-luvulla kehitetty tienrakennusmenetelmä. Siinä tien kantava kerros rakennettiin siten, että alimpana oli käsin vieri viereen asennettuja ylöspäin suippenevia kiviä. Alimman 15–20-senttisen kerroksen päälle levitettiin 8–10-senttinen pienempien kivien kerros, joka kiilautui aluskerroksen kivien väleihin. Päällimmäisenä oli 10-senttinen kerros pähkinänkokoisia kiviä.

Ahtokiveyksen keksijä oli ranskalainen insinööri Pierre Marie Jérôme Trésaguet (1717–1796), joka määritteli myös teiden käyttötarkoituksenmukaiset leveydet, suurimmat nousut ja pinnan sivukaltevuudet. Trésaguet'n opit levisivät Napoleonin myötä laajemmalle, sillä Napoleon asetti valloitetuille alueille Trésaguet'n oppilaita johtamaan tienrakennusta.

LähteetMuokkaa

  • Kavo Käyhkö: Tienpäällysteet. Päällysteenrakennuksen oppi- ja käsikirja, Rakentajain kustannus 1945, s. 7
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.