Adolf Gotthard Noreen (13. maaliskuuta 1854 Östra Ämtervik, Värmlanti, Ruotsi13. kesäkuuta 1925 Uppsala, Ruotsi) oli ruotsalainen kielitieteilijä, Uppsalan yliopiston professori 1887–1919 sekä Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1919 alkaen ja kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1917.

Adolf Noreen 1917

Noreen opiskeli Leipzigissa vuonna 1879. Hän tutustui siellä liettuan kieleen tunnetun slaavilaisuuden tutkijan August Leskienin johdolla, ja sai kielitieteellisen innostuksen, joka johti hänet huomattavaan tiedeuraansa.[1]

Noreen tutki enimmäkseen ruotsia ja sen sukulaiskieliä. Hänen pääteoksenaan pidetään laajaa nykyruotsin kielioppia Vårt Språk alkaen 1903, johon hän ehti laatia useita niteitä, mutta joka jäi keskeneräiseksi. Teoksessa hän pyrki eroon kaavamaisista klassisista kieliopillisista kaavoista. Hänen kielioppinsa jakoperusteena olivat äänneoppi eli fonologia, muoto-oppi eli morfologia ja merkitysoppi eli semologia, jossa hän tutki ”semeemejä” kuten esimerkiksi sanojen etu- ja jälkiliitteitä, päätteitä ja sanayhtymätyyppejä. Hän julkaisi myös saksaksi useita teoksia, muun muassa Altswedische Grammatik ilmestyi vuonna 1904.[2][3][1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Elmevik, Lennart: Adolf G. Noreen Svenskt biografiskt lexikon. Riksarkivet. Viitattu 23.6.2022. (ruotsiksi)
  2. Nieminen, Eino: ”Noreen, Adolf”, Iso Tietosanakirja osa IX, s. 392. Helsinki: Otava, 1935.
  3. Tunkelo, E. A. (Setälä, E. N.): ”Kielioppi”, Iso Tietosanakirja osa VI, s. 677–678. Helsinki: Otava, 1934.

Aiheesta muualla muokkaa