Adam Philippe de Custine

Adam Philippe de Custine (4. helmikuuta 1740 Metz28. elokuuta 1793 Pariisi) oli ranskalainen kreivi ja kenraali, joka toimi komentajana Ranskan vallankumoussotien alkuvaiheessa. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin vallankumouksen niin sanottuna terrorin aikana.

Adam Philippe de Custine

Custine kuului aatelissukuun, ja hän ansioitui seitsenvuotisessa sodassa siinä määrin, että sai johdettavakseen kokonaisen rakuunarykmentin. Ranskan asetuttua Amerikan vallankumouksessa tukemaan kapinoivia siirtokuntia Englantia vastaan, kuului hän siirtokuntalaisten puolella Pohjois-Amerikassa menestyksekkäästi taistelleisiin joukkoihin.

Palattuaan Ranskaan Adam Philippe de Custine kohosi kenraalimajuriksi. Perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa vuonna 1789 hän edusti Lorrainen aatelia ja asettui vakaasti tukemaan liberaalia liikettä. Custinen näkemyksen mukaan Ranskalle oli välttämätöntä saavuttaa luonnolliset rajansa – mikä koillisessa tarkoittaa Reinjokea – erityisesti koska se nyt vallankumouksen jälkeen oli yksin muuta Eurooppaa vastassa. Vuonna 1791 de Custine palasi armeijaan kenraaliluutnantiksi ylennettynä. Sotilaiden keskuudessa hän oli suosittu johtaja, lempinimenään général moustache.

Kreivi Custinen johtama armeija valloitti syksyllä 1792 alkajaisiksi Landaun ja sitten muutkin Reinin länsipuoliset alueet Lounais-Saksassa, miehittäen Mainzin ja Frankfurtin. Hänellä oli näin hallussaan Hessenin tärkeimmät keskukset. Valloittamillaan alueilla hänen joukkonsa levittivät vallankumouksen aatteita ja säädettiin uusia asetuksia, joilla aatelistoa ja papistoa verotettiin aiempaa enemmän Reinin maakunnissa. Hessen sai kuitenkin alkutalvesta apua Preussilta, ja preussilaisten joukkojen keskitys kohti Frankfurtia sai Custinen perääntymään taisteluiden jälkeen ensin Mainziin. Keväällä hänen joukkonsa joutuivat palaamaan Reinin yli länsipuolelle ja vetäytymään aina takaisin Landauhun saakka.

Custine lähetettiin tämän jälkeen pohjoisen armeijan kanssa Belgian ja läntisen Saksan takaisinvaltaukseen, mutta hän kärsi tappioita eikä kyennyt vastaamaan Itävallan hyökkäyksiin. Epäonnistuneiden sotatoimien seurauksena hallinnossa syytettiin Custinea maanpetturuudesta. Tiettyjen poliittisten piirien toiminnan tuloksena hän oli pakotettu lähtemään Pariisiin vastaamaan syytöksiin veljeilystä vihollisen kanssa hyökkäämättömyytensä takia. Custine joutui oikeuden eteen elokuussa 1793, ja huolimatta osaavasta puolustuksesta hänet tuomittiin kuolemaan 27. elokuuta 1793. Hänet teloitettiin seuraavana päivänä.

Kenraali Custinen pojanpoika oli kirjailija Astolphe de Custine.