Adad-nirari I oli 1200-luvulla eaa. hallinnut Assyrian kuningas, joka valtasi Babylonialta Rapiqumin kaupungin ja vakautti isänsä pohjoisen suunnassa tekemät aluevaltaukset. Hän valtasi myös Mitannin ja sen kuningas Šattuara I joutui hänen vasallikseen. Šattuaran poika Vasašatta kapinoi heettiläisten tuella Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin. Vasašatta jäi vangiksi ja Mitannista tuli yksi Assyrian maakunnista. Adad-nirari hallitsi täten koko Ylä-Mesopotamiaa ja Assyria ulottui lännessä Karkemišiin asti, joskin Karkemiš menetettiin heettiläisille Hattusili III:n ollessa näiden kuninkaana. Adad-nirarin käymistä sodista kertova pitkä kirjoitus on varhaisin historiallisia tietoja sisältävä assyrialainen teksti. Adad-niraria seurasi kuninkaana hänen poikansa Salmanassar I.[1]

Adad-nirari-nimistä hallitsijaa kuvaava kivinen steela. Kyseessä on mahdollisesti Adad-nirari I.

Lähteet

muokkaa
  1. Michaelis, Herbert et al. (toim.): Ihmisen tarina – suuri maailmanhistoria 1: Esihistoria, Egypti, Etu-Aasia, Persia, s. 439–440. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.