Acrophylla titan
Acrophylla titan on kummitussirkkalaji joka elää Australian itärannikolla.[4] Se naamioituu oksaksi ja sitä on vaikea erottaa oikeiden seasta.[4][5] Sitä pidettiin aiemmin maailman ja Australian pisimpänä hyöteislajina, mutta myöhemmin löydetty Ctenomorpha gargantua on sitä pidempi.[4][6][7]
| Acrophylla titan | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Osaluokka: | Uussiipiset Neoptera |
| Lahko: | Kummitussirkat Phasmatodea |
| Heimo: | Phasmatidae |
| Alaheimo: | Phasmatinae |
| Suku: | Acrophylla |
| Laji: | titan |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kuvaus muokkaa
A. titanin vartalon pituus on uroksilla lyhyempi noin 15 senttimetriä ja naarailla pituus on 22–27 senttiä.[4][8][9] Sen yleisväri on violetinpunertavan, ruskean ja vaaleanharmaan kirjava. Uroksilla ja naarailla on molemmilla kaksi siipiparia. Siivet ovat ruskeanharmaan kirjavia päältä ja alapuolelta violetteja. Taaempi lenninsiipi on läpikuultava, kirjavan ruudullinen. Urokset pystyvät lentämään siipiensä avulla. Naarailla siivet ovat surkastuneita ja ne ovat lentokyvyttömiä.[4][5]
Ravinto muokkaa
A. titan syö kasvien lehtiä. Ravinnoksi se käyttää muun muassa eukalyptyksia, akaasioita ja sädesypressejä joiden lisäksi se syö myös joitakin puutarhassa kasvatettavia lajeja kuten raparperia ja ruusuja.[4]
Levinneisyys muokkaa
A. titania tavataan Australian itä-rannikolta New South Walesistä Queenslandiin uloittuvalta alueelta.[2][4]
Lisääntyminen muokkaa
A. titan naaraat saattaa munia elinaikanaan jopa 2 000 munaa.[4] Muiden kummitussirkkalajien tavoin se pystyy lisääntymään sekä suvullisesti tai neitseellisesti. Neitsellisesti lisääntyessään sen kaikki jälkeläiset ovat naaraita kun urosten kanssa lisäännyneiden jälkeläisistä kehittyy on molempia sukupuolia.[10] Munat ovat soikeita, ruskeanharmaita noin 2 millimetriä halkaisijaltaan. Munat putoavat maahan karikkeeseen. Munista kuorituvat nymfit ovat väriltään vihertäviä tai ruskeita.[4] Ne käyvät läpi osittaisen muodonvaihdoksen ennen aikuisiksi yksilöiksi kehittymistään.
Kuvia muokkaa
-
Acrophylla titanin munia. -
Acrophylla titanin nymfin toiseksi viimeinen muodonvaihdos.
Lähteet muokkaa
- ↑ Rudolf, E. & Brock, P.: Acrophylla titan IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Acrophylla titan (Macleay, 1826) GBIF Backbone Taxonomy. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Acrophylla titan (Macleay, 1826) Phasmida Species File Online. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e f g h i Titan Stick Insect (Acrophylla titan) OzAnimals.com – Australian Wildlife. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b Chew, Peter: Titan Stick Insect, the Longest Insect – Acrophylla titan, Family Phasmatidae Brisbane Insects and Spiders. 18.2.2009. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Chau Tu: Behold, The Gargantuan Stick Insect Science Friday. 17.2.2016. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Cane, Signe: Australia’s biggest stick insect found Australian Geographic. 10.3.2014. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ David, Mark: Nature Stuff – The amazing Titan Stick Insect Mdavid.com.au. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Miller, Peter: Acrophylla titan (Macleay, 1826) Home.swiftdsl.com.au. 12.5.2003. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Britton, David: Leaf and Stick Insects: Order Phasmatodea Australian Museum. 17.11.2018. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla muokkaa
- Chudleigh, Brian: Stick Insects, The skinny world of stick insects New Zealand Geographic. 2007. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- Titan Stick Insect (Acrophylla titan) iNaturalist. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- Titan Stick Insect – Acrophylla titan Bugsed.com. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).
- Titan Stick-insect, Acrophylla titan IUCN. Viitattu 7.6.2019 (englanniksi).