Abraham Björck
Abraham Björck (12. tammikuuta 1849 Kaustinen – 30. tammikuuta 1935 Paimio) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja urkuri.[1][2][3][4]
Seppä Abraham Jaakonpoika Björckin (1810–1862) poikana Kaustisilla syntynyt Abraham Björck opetteli jo nuorena urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina ennen lähtöään opettajaseminaariin. Björck valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1872 ja hän suoritti sitten urkuritutkinnon Helsingissä. Uno Cygnaeus oli Björckin opettajana opettajaseminaarissa ja he olivat myöhemmin kirjeenvaihdossa. [1][2][3][4][5]
Björck oli opettajana Perniössä kymmenen vuoden ajan kunnes hän siirtyi vuonna 1882 opettajaksi Paimion Jokelan kansakoululle. Björck oli täällä opettajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Björck toimi lisäksi urkurina Kaustisilla jo ennen seminaariin lähtöään, sitten Perniössä ja Finbyssä Särkisalon kirkossa 1874–1878 sekä Paimiossa 1882–1918. K[5]aikkiaan Björck toimi opettajana 54 vuotta ja urkurina 42 vuotta. Björck rakensi itse muun muassa kitaran mallisen soittimen, metronomin ja urkuharmonin, ja hänen johdollaan valmistettuja poikien käsitöitä lähetettiin näyttelyihin aina Moskovaan saakka. Björck valmisti myös useita opetuksessa käyttämiään havaintovälineitä ja oli yhtenä ensimmäisistä ottamassa käyttöön vuorolukujärjestelmää.[1][2][3][4][5]
Björck perusti Paimioon oman kiertokoulun-, kasvitarhan- ja käsityönopettajain valmennuslaitoksen josta valmistui opettajiksi tai emänniksi kaikkiaan noin kuudettasataa naista. Björck perusti ja johti myös lukuisia muita seuroja ja yhdistyksiä. Hän perusti Paimion Edistysseuran 1885 ja Paimion Nuorisoseuran 1893 ja toimi molempien seurojen puheenjohtajana. Björck oli Paimion, Sauvon ja Karunan maanviljelysseuran esimiehenä 1902–1905 ja oli Paimiossa kuntakokouksen esimiehenä. Hän toimitti kansatieteellisiä tutkimuksia ja julkaisi Halikon ja Perniön kihlakuntien muinaismuistoja käsitelleitä kirjasia. Björck kirjoitti 1930-luvulla eläkkeellä ollessaan muistelmansa lapsuudesta aina niihin vuosiin saakka, jolloin hän oli Perniössä opettajana. Virkkalan Perinneseura ry julkaisi nämä muistelmat vuonna 2015. Paimion koulussa jaetaan käsityötaidoissa menestyneille oppilaille yhä Abraham Björckin ja hänen puolisonsa nimikkostipendejä.[1][2][3][6]
Abraham Björck oli naimisissa Perniön Hirvilahden kartanon tyttären Olga Himbergin kanssa. Björck kuoli 86-vuotiaana Paimiossa tammikuussa 1935. Hänet on haudattu Paimion hautausmaalle.[2][3][5]
Julkaisuja muokkaa
- Kiinteitä muinaisjäännöksiä Halikon kihlakunnassa. Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja 6. Helsinki 1883
- Muinaismuistoja Piikkiön kihlakunnassa. Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja 8. Helsinki 1887
- Abr. Björckin Emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulu Paimiossa 18 20/9 97-19 20/9 07. Turku 1907
- Vanhan opettajan muistelmia elämänsä matkalta; toim. Virve Rauma, Pekka Kivelä. Virkkalan perinneseura, Kaustinen 2015
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Päivästä päivään. 85 v. täytti..., Helsingin Sanomat, 13.01.1934, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e Abraham Björck, Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 15.02.1935, nro 7, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e Arviita Kustisen historiallinen tietokanta : Abraham Björck
- ↑ a b c Opettaja Paimiossa, Juhan suku-uutiset-blogi 27.6.2018
- ↑ a b c d Koulumuseo Perniössä, Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.06.1938, nro 24, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kun Krimin sotilaat Kaustiselle saapuivat – Lue Abraham Björckin yksityiskohtainen muistelma 170 vuoden takaa, Perhonjokilaakso 7.4.2023
Aiheesta muualla muokkaa
- M. A. Knaapinen : Kansakoululaitoksemme alkuajoilta ja sen isän suhtautumisesta oppilaisiinsa ym. pientä, Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 25.11.1938, nro 47, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot