Avaa päävalikko

Aarne Johannes Nissinen (27. toukokuuta 1891 Kuopio[1]12. joulukuuta 1954[2]) oli keittiömestari ja keittokirjailija.[3]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Aarne Nissisen vanhemmat olivat perämies Paavo Nissinen ja Elisabeth Heikkinen. Nissinen kävi kansakoulun ja suoritti stuerttikoulun 1911. Yhdysvalloissa hän opiskeli 1928–1929. Nissinen työskenteli useiden eri hotellien palveluksessa ja piti ruuanlaittokursseja muun muassa SOK:ssa ja Marttaliitossa, samoin kuin omaa keittokoulua. Hän myös julkaisi useita ruuanlaitto- ja keittokirjoja.[1][3][4] Nissinen toimi myös jonkin aikaa 1920-luvulla perustetun Suomen Kokki- ja stuerttikoulun johtajana.[5]

TeoksiaMuokkaa

  • Uusi keittokirja: opas kasvis- y.m. ruuan valmistuksessa, 1912
  • Kotileipä: 250 ohjetta sekä yksinkertaisessa että hienommassa leipomisessa, 1919
  • Keittiömestari Aarne Nissisen 222 erikoisruokalajia, 1928
  • Ruuanlaitto-ohjeita, 1929
  • Uutta ja maukasta: ohjeita nykyaikaisessa ruuanvalmistuksessa , 1930
  • 4 hyvää sillireseptiä, 1933
  • Voileipäpöytä: ohjeita sekä yksinkertaisten että hienojen voileipäpöytäruokien valmistamisessa, 1933
  • Herkkusuille 164 ruokalajia, 1936
  • Keittokirja: miten käytetään "Liemivoimaa" ajankohtaiseen ruoanvalmistukseen, 1943
  • Kortiton ruoka ja miten käytän korttiannokseni, 1943, Aarne Nissinen ja Eva Somersalo
  • Suuri keittokirja koteja varten, 1946

LähteetMuokkaa

  1. a b Aikalaiskirja 1934 s. 463 (Viitattu 2.12.2018)
  2. Kansaneläkelaitoksen henkilökortit-arkisto (Viitattu 2.12.2018)
  3. a b Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 27.5.1941 s. 6.
  4. Uusi ajanmukainen keittokoulu. Helsingin Sanomat, 9.2.1930 s. 11.
  5. Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu. Oppilaitos vihittiin eilen tarkoitukseensa. Helsingin Sanomat, 6.3.1926, s. 6