ATTO-aineet (sanoista ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) tarkoittavat Suomen ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa opiskeltavia ns. yhteisiä opintoja. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (20 opintoviikkoa) lisäksi tutkintoon kuuluvat ammatilliset tutkinnon osat (90 opintoviikkoa) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 opintoviikkoa).

Valtioneuvoston asetuksen ja Opetushallituksen määräyksenä antamien tutkintojen perusteiden mukaan ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ovat:

  • Äidinkieli (4 opintoviikkoa)
  • Toinen kotimainen kieli (1 opintoviikko)
  • Vieras kieli (2 opintoviikkoa)
  • Matematiikka (3 opintoviikkoa)
  • Fysiikka ja kemia (2 opintoviikkoa)
  • Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 opintoviikko)
  • Terveystieto (1 opintoviikko)
  • Liikunta (1 opintoviikko)
  • Taide ja kulttuuri (1 opintoviikko)

Valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia voivat olla tutkinnon perusteiden mukaisesti edellä mainittujen tutkinnon osien valinnaiset lisäosat (0 - 4 opintoviikkoa)

  • Ympäristötieto (0 - 4 opintoviikkoa)
  • Tieto- ja viestintätekniikka (0 - 4 opintoviikkoa)
  • Etiikka (0 - 4 opintoviikkoa)
  • Kulttuurien tuntemus (0 - 4 opintoviikkoa)
  • Psykologia (0 - 4 opintoviikkoa)
  • Yritystoiminta (0 - 4 opintoviikkoa)

Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla siten, että mainittujen opintojen yhteislaajuus on suomenkielisessä koulultuksessa 5 opintoviikkoa ja ruotsinkielisessä koulutuksessa 6 opintoviikkoa.

Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ei ole lainkaan aikuisten näyttötutkinnoissa. Opetushallituksen määräyksessä on määritelty lukio-opintojen vastaavuudet kuhunkin tutkinnon osaan. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ei arvioida ammattiosaamisen näytöillä, vaikka ne voidaankin oppia työssäoppimalla ja niiden arviointi voidaan toteuttaa ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä.

ATTO-aineita sai suorittaa 31.8.2015 asti. 1.8.2015 tulivat voimaan uudistetut lait ja asetukset ammatillisesta koulutuksesta sekä Opetushallituksen uudet tutkintojen perusteita koskevat määräykset. Kaikki jo opintonsa aloittaneet siirtyivät jatkamaan opintojaan uuisen perusteiden mukaan. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tilalle tuli yhteiset tutkinnon osat (YTO), joita on vain neljä:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp (osaamispistettä)
  • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp
  • Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp
  • Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp

Yhteisten tutkinnon osien laajuus osaamisperusteisuuteen perustuvana on 35 osaamispistettä koko tutkinnon 180 osaamispisteestä. Yhteisten tutkinnon osien tavoitteet on kuvattu osaamisena (osaamistavoitteet) eikä niitä ole sidottu aikaan.

Yhteiset tutkinnon osat jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin osa-alueisiin. Esim. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen jakaantuu äidinkieleen, toiseen kotimaiseen kieleen ja vieraaseen kieleen, joista tulee erilliset arvosanat opintorekisteriotteeseen tai muuhun vastaavaan asikirjaan. Todistukseen tulee arvosana vain koko tutkinnon osalle. Täten tutkintodistukseen tulee yhteisistä tutkinnon osista vain neljä arvosanaa, joiden antamisessa on otettu huomioon osa-alueiden laajuudet kuitenkin siten, että arvosana ei ole painotettu keskiarvo.

Muutos on aiheuttanut sen, että tutkintotodistusten keskiarvot eivät ole enää vertailukelpoisia aiempiin todistuksiin, mikä taas on vaikuttanut mm. ammattikorkeakouluihin hakeutumiseen.

Uudet muutokset ovat jo tulossa ammatillisen koulutuksen reformin myötä.

Lähteet muokkaa

  • Valtioneuvoston asetus 616/2001 tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa...
  • Hätönen, Heljä: Eläköön opetussuunnitelma II: opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2764-2.
  • Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/98 ajantasainen
  • Opetushallituksen määräykset