Aßlar
Aßlar on kaupunki Lahn-Dill-Kreisin piirikunnassa Hessenin osavaltiossa keskisessä Saksassa. Se sijaitsee noin 55 kilometriä Frankfurt am Mainista pohjoiseen.[2]
| Aßlar | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Aßlar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Hessen |
| Piirikunta | Lahn-Dill-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 43,6 km² |
| Korkeus | 171 m |
| Väkiluku (2019) | 13 636[1] |
| – Väestötiheys | 313 as./km² |
| Postinumero |
35614, 35630 (Heinrichsegen) |
| Suuntanumero(t) | 06441, 06443, 06440, 06446 |
Maantiede muokkaa
Aßlar sijaitsee Hessenin länsiosassa. Kantakaupunki ja Werdorfin kaupunginosa sijaitsevat 55-kilometrisen Dill-joen laaksossa. Dill laskee Lahnin ja Reinin kautta Pohjanmereen. Lahn-Dill-piirin pääkaupunki Wetzlar sijaitsee viitisen kilometriä Aßlarista kaakkoon. Kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni. Aßlarin länsipuolella on Westerwaldin ylänkömaa.
Aßlarin kaupunginosat ovat Aßlar (ml. Klein-Altenstädten), Bechlingen, Berghausen, Bermoll, Oberlemp ja Werdorf.
Historia muokkaa
Varhaisin asiakirjamaininta Aßlarista on vuosilta 782 ja 783 Lorschin koodeksissa. Paikkakunta teollistui ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen väkiluku kasvoi noin viiteen tuhanteen. Vuonna 1971 alueella tehtiin useita kuntaliitoksia. Aßlaria ympäröineistä maalaiskunnista tuli Aßlarin osa-alueita. Vuonna 1977 Aßlariin liitettiin Werdorf. Seuraavana vuonna Aßlarille myönnettiin kaupunkioikeudet.[3]
Rautamalmi avitti Aßlarin kehittymistä. Malmikaivoksesta on maininta jo 1300-luvulta. Luonnonrikkauksista jalostettiin korkeamman lisäarvon tuotteita paikallisesti, joten paikkakunnasta ei tullut pelkkä raaka-aineen viejä. Alueen maaperä ei ollut maanviljelyksen kannalta niin hyvää, että paikkakunta olisi voinut vaurastua maanviljelyksellä.[3]
Ensimmäinen valtakunta, johon Aßlar kuului, oli Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Ennen Saksan valtakunnan perustamista 1871 kaupunki kuului muutaman vuoden Pohjois-Saksan liittoon. Saksan valtakunnassa kaupunki kuului ensin Preussin kuningaskuntaan ja sen seuraajaan Preussin vapaavaltioon. Toisen maailmansodan jälkeen Aßlarin seutu oli osa Yhdysvaltain miehitysvyöhykettä. Saksan liittotasavallassa siitä tuli osa Hessenin osavaltiota.
Aßlarin merkittäviä rakennuksia on muun muassa 1600-luvun lopulla rakennettu barokkityylinen Werdorfer Schloss eli Werdorfin linna.
Talous ja liikenne muokkaa
Aßlarin talousmaantieteellinen sijainti on suotuisa. Kaupunki ja koko Lahn-Dillin piirikunta sijaitsee kuusimiljoonaisen Reinin–Mainin metropolialueen pohjoisella reunalla. Ruhrin alueen suurkaupungit ovat Aßlarin luoteispuolella, ja Aßlariin on hyvät moottoritieyhteydet kaikista ilmansuunnista. Elinkeinoelämän runkona on monipuolinen teollisuus, johon kuuluu muun muassa koneenrakennus ja hienomekaniikka.[4]
Henkilöitä muokkaa
Aßlarin historian pahamaineinen merkkihenkilö on ryöväri ja varas Johann Justus Dietz (1789–1813). Kaupungin parempimaineisia tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa kellonvalaja ja poliitikko Philipp Rincker (1795–1868) ja jalkapalloseura 1. FC Kaiserslauternissa vaikuttanut Erwin Göbel (s. 1959).
Lähteet ja viitteet muokkaa
- ↑ Statistik Hessen : Tabellen Bevölkerung : Die Bevölkerung in den hessischen Gemeinden am 30.06.2019 Statistik.hessen.de. Hessisches Statistisches Landesamt. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 3.10.2019.
- ↑ Entfernung von Frankfurt am Main, Hessen, Deutschland nach Aßlar, Hessen, Deutschland Entfernungsrechnerkm.com. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b Geschichte und Wappen Asslar.de. Stadtverwaltung Aßlar. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ Wirtschaftsstandort Asslar.de. Stadtverwaltung Aßlar. Viitattu 27.9.2019.
