2001 avaruusseikkailu (kirja)
2001 avaruusseikkailu (engl. 2001: A Space Odyssey) on Arthur C. Clarken vuonna 1968 ilmestynyt tieteisromaani, joka kirjoitettiin rinnakkain samannimisen elokuvan kanssa.
| 2001 Avaruusseikkailu | |
|---|---|
| 2001: A Space Odyssey | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Arthur C. Clarke |
| Kieli | englanti |
| Kustantaja | New American Library[1] |
| Julkaistu | 1968[1] |
| Sivumäärä | 221[1] |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Sakari Ahlbäck[2] |
| Kustantaja |
Kirjayhtymä Uusi Kirjakerho Oy[2] |
| Julkaistu |
1969 1976[2] |
| Seuraava |
2010: Avaruusodysseia Odysseia 2061 3001: The Final Odyssey |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tarina muokkaa
Kirjan ensimmäinen osa sijoittuu nykyiseen Afrikkaan noin kolmen miljoonan vuoden päässä menneisyydessä. Apinaihminen Kuunkatselija ja hänen heimonsa elävät ankaraa elämää metsästäen ja vältellen villipetoja. Eräänä aamuna Kuunkatselijan heimo löytää luolansa ulkopuolelta mystisen mustan monoliitin, joka pian opettaa Kuunkatselijan heimoa käyttämään työkaluja.[3] Alkeellisilla kiviaseillaan heimo surmaa ensin sitä uhanneen leopardin ja sitten käy taisteluun toista apinaihmisheimoa vastaan.
Miljoonia vuosia myöhemmin vuonna 1999 tohtori Heywood Floyd saapuu Maasta Yhdysvaltain kuutukikohtaan Claviuksen kraatterissa Kuussa. Läheisestä Tychon kraatterista on löydetty pinnan alta valtavan magneettisen anomalian keskeltä musta monoliitti Tykon Magneettinen Anomalia (TMA-1), jonka sivujen suhteet ovat täsmälleen 1:4:9 (tai 1²:2²:3² eli monoliitin paksuus on täsmälleen 1/4 sen leveydestä ja 1/9 sen korkeudesta). Tohtori Floydin ja amerikkalaisten astronauttien läsnä ollessa TMA-1 paljastuu auringonvalolle ensimmäistä kertaa miljooniin vuosiin ja lähettää suunnattoman voimakkaan radioviestin kohti Saturnuksen kuuta Japetusta. Samalla sitä ympäröivä magneettinen anomalia katoaa.[3]
Vuonna 2001 miehitetty avaruusalus Löytö (Discovery) matkaa kohti Saturnusta mukanaan viisi matkalaista, astronautit Frank Poole ja David Bowman sekä kolme "talviuneen" vaivutettua tiedemiestä (Kaminski, Whitehead ja Hunter). Suurinta osaa aluksen toiminnoista kontrolloi kehittynyt tekoäly HAL 9000. Löytö saa lisävauhtia Jupiterin painovoimasta ja lentoradan kohti Saturnusta.[3]
Bowman ja Poole saavat eräänä päivänä Halilta varoituksen, että Maan kanssa viestimisen kannalta kriittinen osa AE-35 on todennäköisesti rikkoutumassa. Poole käy aluksen ulkopuolella vaihtamassa osan, mutta poistetusta AE-35:stä ei testattaessa löydy mitään vikaa. Hal ilmoittaa pian myös vaihdetun AE-35:n olevan mahdollisesti vaarassa rikkoutua, ja näin tapahtuukin juuri, kun Maasta on kehotettu kytkemään Hal pois päältä ja siirtymään käsiohjaukseen. Poole lähtee jälleen aluksen ulkopuolelle osaa vaihtamaan, mutta hänen oma pikkualuksensa törmää häneen kuolettavasti hänen keskittyessään työhönsä.[3]
Bowman ymmärtää asian järjenvastaisuudesta huolimatta, että Hal oli Poolen kuoleman takana. Bowman yrittää herättää nukkuvat tiedemiehet protokollan mukaisesti, mutta Hal avaa Löydön ilmalukon, jolloin nämä kuolevat ja myös Bowman on vähällä kuolla. Bowman kuitenkin selviää avaruuspuvun suojaan ja käy repimässä irti Halin muistilohkoja, jolloin tämä lakkaa toimimasta.[3]
Jatkaessaan yksin matkaansa kohti Saturnusta ja sen Japetus-kuuta Bowmanille selitetään Maasta, että hänen tehtävänsä on itse asiassa mahdollinen ensimmäinen yhteys ihmiskunnan ja vieraiden elämänmuotojen välillä. Hal ja kuolleet tiedemiehet tiesivät tehtävän tarkoituksen, mutta se pidettiin salassa Bowmanilta ja Poolelta, koska vuonna 1989 järjestetty BARSOOM-tutkimus oli paljastanut ihmisten luontaisen vihamielisyyden vieraita elämänmuotoja kohtaan. Halin toiminnan syynä oli sen ohjelmoinnin ristiriita totuuden puhumisen ja matkan todellisen tarkoituksen salaamisen pakon välillä.
Löydön lähestyessä Japetusta Bowman havaitsee sillä jättikokoisen monoliitin, joka kokoaan lukuun ottamatta muistuttaa Kuun monoliittia. Monoliitin rakentamisen mainitaan kerronnassa aiheuttaneen Saturnuksen renkaiden muodostumisen. Saavuttuaan Japetuksen luo Bowman päättää lähteä tutkimaan TMA-2:ksi ristittyä monoliittia jäljelle jääneellä podilla. Hänen lähestyessään sitä TMA-2 paljastaa todellisen toimintansa tähtiporttina, joka avautuu ja imaisee Bowmanin podin sisäänsä.[3] Maassa kuullaan hänen viimeiset sanansa "Se on ontto - se on loputon - ja - oi! - hyvä Jumala! - se on täynnä tähtiä".
Bowman matkustaa monoliitin kautta vieraisiin tähtijärjestelmiin ja päätyy lopulta paikkaan, joka muistuttaa tavallista hotellihuonetta Maassa. Huoneessa on TV, joka esittää useita vuosia vanhoja tv-ohjelmia. Huoneen kirjahyllyn kirjat ovat vain kulisseja. Huone itse on kopioitu yhdestä niistä televisio-ohjelmista, jotka monoliitti on välittänyt. Bowman menee nukkumaan, jolloin hänen muistonsa imetään hänestä ja hänet muutetaan kuolemattomaksi olennoksi, Tähtilapseksi, joka voi elää ja liikkua avaruudessa. Tähtilapsi palaa Maahan ja kokeilee voimiaan räjäyttämällä maata kiertävällä kiertoradalla olevan ydinlatauksen.[3] Kuten Kuunkatsoja miljoonia vuosia aikaisemmin, Tähtilapsi hallitsee nyt maailmaa ja on epävarma siitä mitä seuraavaksi tekisi, mutta kerrotaan, että "kyllä se jotain keksisi".[4]
Jatko-osat muokkaa
Clarke kirjoitti romaanille myöhemmin kolme jatko-osaa. Niistä 2010: Avaruusodysseia (2010: Odyssey Two) julkaistiin vuonna 1982, Odysseia 2061 (2061: Odyssey Three) vuonna 1987 ja 3001: The Final Odyssey vuonna 1997. Näistä ensimmäinen filmatisoitiin nimellä 2010 vuonna 1984.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c http://www.shelfari.com/books/16429/2001
- ↑ a b c Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g 2001: A Space Odyssey: Summary, Theme & Analysis Study.com. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b 2001: A Space Odyssey Introduction Shmoop. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)