Émile Belcourt
Émile Adrien Belcourt (27. kesäkuuta 1926 Lafleche[1] – 3. elokuuta 2017 Toronto) oli kanadalainen oopperalaulaja, äänialaltaan tenorin ja baritonin välimaastossa. Alexander Gibson kiinnitti hänet Scottish Operaan sen ensimmäiselle kaudelle vuonna 1962, ja hän oli esiintyjänä Englannin kansallisoopperassa noin kolmen vuosikymmenen ajan.[2]
Belcourt palveli laivastossa toisen maailmansodan lopussa. Hän sai oppiarvon farmasiassa vuonna 1949, mutta hänet houkuteltiin lauluvalmennukseen Lontooseen. Hän pääsi laulamaan Glyndebournen kuoroon ja jatkoi opintoja Wienissä sekä Pariisissa. Pariisissa ollessaan hän sai Alexander Gibsonin huomion tämän kuultua radiosta Pelléasin roolin Pelléas et Mélisande -oopperassa Belcourtin tulkitsemana. Näin Belcourt pääsi laulamaan sen myös Scottish Operan ensimmäiselle kaudelle; esitys siellä osoittautui menestykseksi ja vakiinnutti Scottish Operan merkittävän aseman oopperamaailmassa. Belcourt esiintyi Scottish Operan ensikaudella myös Madama Butterfly -oopperassa. Uransa varhaisissa vaiheissa hän oli puhtaasti tenori, mutta oli siirtynyt 1960-luvun puolessavälissä enemmän baritonille ominaisiin rooleihin. Hän saavutti menestystä Logen roolilla Reginald Goodallin englanninkielisessä tuotannossa (1976) Nibelungin sormuksessa ja Herodeksen roolissa Salomessa. Ensin mainitulla roolilla hän tuli kansainvälisestikin tunnistetuksi. Belcourtin monipuolisuus tuli ilmi hänen esiintymisessään musikaaleissa Kiss Me, Kate ja South Pacific -tuotannossa (1988).[2]
Belcourt palasi usein Scottish Operaan, muistettavimmin toisella kaudella Cassion roolissa Otello-oopperassa Charles Craigin, Luisa Bosabalianin ja Peter Glossopin kanssa sekä Šuiskin roolissa Michael Geliot'n Boris Godunov -tuotannossa (1965), jossa nimiroolissa esiintyi basso David Ward. Belcourt palasi myös sen viimeiseen tuotantoon (1974). Hän esiintyi usein Sadler's Wellsin kiertueilla Skotlannissa.[2]
Belcourt esiintyi myös Archibald Grosvenorina Gilbert ja Sullivanin Patiencessa, Danilon roolissa Iloisessa leskessä ja Raoulina La vie Parisiennessa.[2]
Belcourt oli kahdesti naimisissa. Kuolemaansa saakka hän oli naimisissa sopraano Norma Burrowsin kanssa. Hänellä oli jälkimmäisestä avioliitostaan kaksi ja edellisestä kuusi lasta.[2]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Emile Belcourt Internet Movie Databasessa. (englanniksi)