Ääneneristyksellä tarkoitetaan yleisesti eri tilojen välistä äänen kulkeutumisen estämistä. Ääneneristäminen on tärkeää yleisesti esimerkiksi autoissa, asunnoissa sekä toimistoissa. Kaikille on omat vaatimuksensa ääneneristyksestä. Rakennusten kohdalla viitataan yleisimmin Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiin ja ohjeisiin. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, C1[1] määrittelee nykyisin voimassa olevan määräys- ja ohjekokoelman, joita tulee noudattaa uudisrakentamisen yhteydessä. C1 määrittelee minimivaatimukset, jotka kaikkien uudisrakennusten tulee täyttää.

Huoneistojen osalla ääneneristämiseen liittyy yleisesti olemassa olevan ääneneristyksen parantamispyrkimykset. Yksi yleisimmistä valituksenaiheista huoneistoasumisessa on naapureista peräisin olevat äänet. Huoneiston osalta on mahdollista, että äänet kulkeutuvat seinä- yläkerran- tai alakerran naapureista. Yleistä on myös rappukäytävästä kantautuva melu, jota vastaan huoneiston nykyistä ääneneristystasoa halutaan parantaa.

Seinän äänieristysMuokkaa

Seinän lisä-ääneneristäminen on yksi toteuttamiskelpoisimmista tavoista parantaa seinänaapurista kantautuvien äänien kulkeutumista omaan huoneistoon. Rakennusteknisesti olemassa olevan seinän eteen rakennetaan uusi lisäseinä[2]. Johtuen rakenteellisesta sivutiesiirtymästä pelkän seinärakenteen lisääneneristyksellä päästään vain pienehköön vaikutukseen huoneiston äänieristävyydessä. Äänen kulkiessa tilasta toiseen aina helpointa mahdollista reittiä löytyy rakenteiden väliltä aina heikoin lenkki, josta äänet kulkeutuvat.

Lattian äänieristysMuokkaa

Lattian lisä-äänieristäminen huoneistoissa on yleensä hankalaa. Hankalaa lattian lisäeristämisestä tekee lattian koron muuttuminen. Tämä johtaa usein vaikeasti ratkaistaviin rakenteellisiin haasteisiin. Lattiarakenteessa olevien mahdollisten halkeamien ja reikien paikkaaminen sen sijaan voi parantaa ääneneristävyyttä tilojen välillä huomattavastikin.

Katon äänieristysMuokkaa

Katon lisä-ääneneristämisessä turvaudutaan yleisesti samantyyppisiin rakenneratkaisuihin kuin seinän lisä-ääneneristämisen tapauksessa. Tällöin rakennetaan uusi välikatto irti vanhasta kattorakenteesta. Kattorakenteiden väliin on jätettävä pieni, mutta riittävä ilmaväli jolla varmistetaan paras lopputulos. Mikäli kattorakenteet, uusi- ja vanhakattorakenne ovat kontaktissa toisiinsa menetetään suurin osa lisä-ääneneristyksen hyödyistä. Tällöin rakenne toimii yhtenä rakenteena, eikä haluttua ääneneristävyyden parannusta saavuteta. Lopputuloksena tavoitellaan kaksikertaista rakennetta, jossa rakenteiden ääneneristävyys perustuu niin sanottuun kaksinkertaiseen rakenteeseen. Huomioitavaa kaksinkertaisen rakenteen kohdalla on myös koinsidenssin rajataajuuden muuttuminen. Käytännössä tämä huomataan

Rakennetekninen vaihtoehto katon lisä-ääneneristämiseen on erityisesti Keski-Euroopassa suositut kiskoihin perustuvat rakennejärjestelmät. [3] Kiskojärjestelmällä luodaan kuvitteellinen jousi, joka edelleen vaimentaa esimerkiksi askeläänien kuulumista yläpuolisesta tilasta. Lopputuloksessa ratkaisujen välillä ei ole havaittavaa eroa ääneneristävyyden parantumisessa. Rakenneteknisesti molemmat toteuttavat saman kaksikertaisen rakenteen periaatteen.

LähteetMuokkaa

Lähteet kappaleeseen merkitään, mistä artikkelissa olevat tiedot ovat peräisin. Voit kertoa käyttämäsi lähteet tässä joko vapaamuotoisesti

  1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, C1. http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf
  2. Rakennusakustiikka.fi, seinän äänieristys. http://rakennusakustiikka.fi/%C3%A4%C3%A4nieristys.html
  3. Rakennusakustiikka.fi, katon äänieristys. http://rakennusakustiikka.fi/%C3%A4%C3%A4nieristys.html

ViitteetMuokkaa

  1. Suomen rakentamismääräyskokoelma finlex.fi. Viitattu 19.06.2016.
  2. Petteri Kallio: seinän äänieristys Rakennusakustiikka.fi.
  3. Petteri Kallio: Katon äänieristys www.rakennusakustiikka.fi.

Aiheesta muuallaMuokkaa